[ kuparikoristeet ]

Suurin osa Suomesta löydetyistä kivikauteen ajoittuvista kupariesineistä on koruja tai todennäköisesti sellaisten katkelmia. Tunnetuin on Polvijärven Suovaaran kuparirengas, joka on halkaisijaltaan n. 6,5 cm, kuparivartaan paksuus on n. 0,6 cm x 0,1 cm. Rengas on puhdasta kuparia. Sille löytyy lähimmät vastineet Itä-Karjalan "kuparikauden" asuinpaikoilta. Esine ajoittuu löytökontekstinsa perusteella tyypillisen kampakeramiikan aikaan.

Muita kuparilöytöjä on Kokkolan Köyrisåsenin, Rääkkylän Vihin, Jomalan Jettbölen, Kerimäen Ankonpykälänkankaan, Saarijärven Rusavierron ja Yli-Iin Korvalan asuinpaikoilta. Näistä Vihi, Köyrisåsen ja Ankonpykälänkangas ajoittuvat lähinnä tyypillisen kampakeramiikan aikaan ja muut myöhemmälle kivikaudelle, ruotsalaisen kuoppakeramiikan ja Pöljän keramiikan aikaan.

Vihin pienet kuparinpalaset eivät ole tunnistettavissa esineiksi, vaikka yhdessä palassa onkin kaarevaa muotoa, jonka perusteella sitä voisi ajatella vastaavaksi kuparihelmeksi kuin Ruotsissa Lillbergetin kampakeraamisella asuinpaikalla. Muista esineistä myös koruiksi luokiteltavia ovat Jettbölen reiällinen kuparilevy sekä Rusavierron levy, jossa on kaksi pientä reikää. Esineet saattavat olla pieniä kupaririipuksia tai -heloja.


Kirjallisuus:

Edgren, Torsten 1984: Kivikausi. Suomen historia 1.

Pesonen, Petro 1998: Vihi - kampakeraaminen asuinpaikka Rääkkylässä. Muinaistutkija 1/1998.

Taavitsainen, Jussi-Pekka 1982: A Copper Ring from Suovaara in Polvijärvi, Northern Karelia. Fennoscandia Antiqua I.



Kuva 1. KM 14982 Polvijärvi Suovaara kuparirengas. HY/ARLA.
Kuva 2. KM 30460:11958 Rääkkylä Vihi, pala kuparia. PP.
Kuva 3. KM 30460:11959 Rääkkylä Vihi, pala kuparia. PP.

[ © Helsingin yliopisto kulttuurien tutkimuksen laitos arkeologia 2001 ]