Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta
 

Humanistinen tiedekunta

 

 

Ajankohtaista

Eero Saarisen lentokenttäterminaalit muuttivat modernin arkkitehtuurin historiankirjoitusta

Eero Saarinen: Dulles International Airport, Chantilly, Virginia, 1958–63. Kuva: Balthazar Korab, courtesy of The Library of Congress.

Lentokenttäterminaaleja ei tunneta modernin arkkitehtuurin historioissa. Niiden katsottiin olevan arkkitehtuurin sijaan osa infrastruktuuria. Ensimmäisen maininnan historiankirjoituksessa saivat Eero Saarisen 1950–60-luvuilla Yhdysvaltoihin suunnittelemat terminaalit. Niistä tuli ilmailuarkkitehtuurin ikoneja.


Susanna Santala
tarkastelee väitöskirjassaan Eero Saarisen suunnittelemia lentokenttäterminaaleja suhteessa modernin arkkitehtuurin historiankirjoitukseen. Väitös tarkastettiin humanistisessa tiedekunnassa 18. toukokuuta 2015.

– Tutkimukseni lähtökohtana on havainto siitä, ettei lentokenttäterminaalia mainita modernin arkkitehtuurin historioissa, vaikka se tyypillisenä 1900-luvun uutena rakennustyyppinä kehittyi samaan aikaan kun moderni arkkitehtuuri institutionalisoitiin, Santala sanoo.

Saarisen Trans World Airlines terminaali (1956–62) ja Dullesin kansainvälinen lentokenttä (1958–63) olivat ensimmäiset modernin arkkitehtuurin historiankirjoituksessa mainitut terminaalirakennukset.

Tutkimuksissa ei ollut huomioitu lentokenttäterminaaleja aikaisemmin, koska niiden katsottiin olevan arkkitehtuurin sijaan osa infrastruktuuria. Lentokenttien edustama nykyaikaisuus ei myöskään tukenut historioitsijoiden päämääriä, sillä uuden rakennustyypin avulla ei pystytty osoittamaan, kuinka moderni muotokieli mullisti rakentamista.


Arkkitehtuurihistorian sokea piste

Susanna Santala käsittelee lentokenttäterminaalin arkkitehtuurihistoriaa suhteessa sodan jälkeiseen arkkitehtuurikulttuuriin sekä ilmailun ja teknologian historioihin tukeutuen samalla tieteen ja teknologian tutkimuksen sekä historiankirjoituksen metodeihin.

– Teknologisesti edistyksellinen lentokenttäterminaali muodostaa eräänlaisen sokean pisteen arkkitehtuurihistoriassa. Sen jääminen modernismin kertomuksen ulkopuolelle kyseenalaistaa arkkitehtuurihistoriankirjoitusta hallinneen käsityksen nykyaikaisuudesta sekä uskomuksen teknologian ja arkkitehtuurin yhteneväisistä kehityskaarista.

Susanna Santala kuvailee Eero Saarisen toimistoa uuden arkkitehtuurin laboratorioksi. Saarisen kiinnostus teknologiaan sekä toimiston laboratoriomainen työskentelytapa lievensivät modernin arkkitehtuurin ja sen sokean pisteen, lentokenttäterminaalin, vastakkainasettelua.

Tämän seurauksena lentokenttäterminaalia ei nähty vain liikenteen infrastruktuurina vaan se huomioitiin historiankirjoituksessa rakennustyyppinä, jolla on oma historiansa ja suunnittelua määrittävät reunaehtonsa.


Helsingin Malmin kenttä on 1930-luvun helmi

Susanna Santala nostaa tutkimuksessaan esiin lentokenttäterminaaleja, jotka olisi voitu vaivattomasti sisällyttää modernia arkkitehtuuria määrittävien, merkittävien rakennusten joukkoon.

Väitöskirja selventää syitä lentokenttäterminaalin näkymättömyyteen arkkitehtuurihistoriassa ja ehdottaa tapoja, joilla historiankirjoituksen yksiulotteisuutta uusien rakennustyyppien suhteen voitaisiin vähentää.

Yleisemmällä tasolla tutkimus auttaa ymmärtämään modernin arkkitehtuurin historiografian rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä tarkastelemalla lentokenttäterminaalia 1900-luvun ilmiömäisenä rakennustyyppinä.

– Tällä määritelmällä on merkitystä esimerkiksi juuri nyt Helsingissä ajankohtaiselle päätökselle Malmin lentokentän tulevaisuudesta, Susanna Santala sanoo.

Tutkimuksessa myös Malmin lentokenttä luetaan osaksi lentokenttäterminaalien arkkitehtuurihistoriaa huomioimalla se harvinaisena, yhä käytössä säilyneenä 1930-luvun lentokenttänä.

  Susanna Santala (s. 1973) työskentelee Helsingin Taidehallin näyttelypäällikkönä. Hän valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopiston taidehistorian oppiaineesta ja opiskeli arkkitehtuurihistoriaa ASLA-Fulbright stipendiaattina Columbian yliopistossa.

FM Susanna Santala väitteli 18.5.2015 klo 12 otsikolla “Laboratory for a New Architecture: The Airport Terminal, Eero Saarinen and the Historiography of Modern Architecture” (Uuden arkkitehtuurin laboratorio: lentokenttäterminaali, Eero Saarinen ja modernin arkkitehtuurin historiografia).

Vastaväittäjänä toimi professori Antoine Picon, Harvard University, Graduate School of Design, ja kustoksena professori Kirsi Saarikangas.


Väittelijän yhteystiedot:

Susanna Santala
susanna.santala(at)helsinki.fi

2015

2014

2013