Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta
 

Humanistinen tiedekunta

 

 

Ajankohtaista

Humanistiseen tiedekuntaan kaksi uutta akatemiatutkijaa ja neljä tutkijatohtoria

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta päätti 24. huhtikuuta uusista akatemiatutkijoista ja tutkijatohtoreista.


Humanistisen tiedekunnan uusina akatemiatutkijoina aloittavat sukupuolentutkija Marjaana Jauhola ja tieteenfilosofi Tarja Knuutila. Uudet tutkijatohtorit ovat Jesse Keskiaho, Antti Lampinen, Sanna Nyqvist ja Petri Talvitie.


Marjaana Jauhola: Sukupuolittunut poliittinen väkivalta ja kaupunkien katastrofien jälkeinen jälleenrakennus

Luonnonkatastrofit ja niiden seuraukset ihmisille ja heidän elinkeinoilleen ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Haavoittuvuus katastrofien seurauksille muodostuu yhteen kietoutuneena erilaisiin sosiaalisiin epätasa-arvoisuuksiin, kuten sukupuoleen, etnisyyteen, uskontoon, tai luokkaan.

Tämä tutkimus tarjoaa kokonaisvaltaisen teoreettismetodologisen lähestymistavan analysoida sukupuolittuneiden poliittisten ideologioiden merkityksiä ja vaikutuksia, tapausesimerkkinä Bhujin kaupunki Gujaratin osavaltiossa Intiassa.

Tutkimus analysoi poliittisten ideologioiden ja katastrofien jälkihoidon yhteyttä yhdistämällä globaalin humanitarismin politiikka-analyysin ja toisaalta paikallisen eletyn ja koetun elämänkerrallisen etnografian tutkimuksen keinoin.


Tarja Knuuttila: Ymmärrystä insinööritieteiden keinoin? Mallintaminen, koneellinen toiminta ja rakentaminen synteettisessä biologiassa

Synteettinen biologia on teoreettisesti ja teknologisesti kunnianhimoinen uusi biologinen tutkimusala, jonka mahdolliset sovellutukset ovat monet.

Projekti tutkii synteettistä biologiaa neljästä eri näkökulmasta:

1) Synteettisen biologian tieteidenvälinen luonne
2) Insinööritieteellisten ja muiden analogioiden käyttö synteettisen biologian mallintamiskäytännöissä
3) Synteettisten mallien (eli synteettisen geneettisten piirien) tiedolliset käytöt
4) Synteettisten mallien fiktionaalinen luonne ja idea potentiaalisesta biologiasta.

Projektissa tutkitaan näitä kysymyksiä yhdistämällä filosofista analyysia empiiriseen tutkimukseen. Empiirisen tutkimuksen kohteina on systeemi- ja synteettisen biologian alan johtavia laboratorioita Suomessa ja ulkomailla. Projekti kehittää teoreettisia ja käytännöllisiä välineitä erityisesti synteettisen biologian, mutta myös yleisemmin tieteellisen mallintamisen ymmärtämiseen.


Uudet tutkijatohtorit

Jesse Keskiaho: Reunamerkintöjä Augustinukseen. Arvovaltaisten tekstien lukemisesta varhaiskeskiajalla (400–900)

Antti Lampinen: Etnografisen kirjallisuuden perinne Rooman keisarivallan aikana ja sen vastaanotto myöhäisantiikissa

Sanna Nyqvist: Kirjallisuuden lait: appropriaatio ja tekijänoikeus 2000-luvun kirjallisuudessa

Petri Talvitie: Alamaisesta kansalaiseksi: Talonpojat ja taistelu kruununtiloista Suomessa 1700–1773


Yhteensä 50 uutta tutkijaa

Kaikkiaan Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta myönsi rahoituksen 20 uudelle akatemiatutkijalle ja 30 uudelle tutkijatohtorille. Yhteensä tehtävien rahoitukseen osoitettiin lähes 16 miljoonaa euroa.

Akatemiatutkijan tehtävä on tarkoitettu kokeneelle tutkijalle itsenäiseen tutkimussuunnitelman mukaiseen tieteelliseen työskentelyyn. Akatemiatutkijakauden tarkoituksena on antaa parhaille tutkijoille määräaikainen täysipäiväinen mahdollisuus pätevöitymiseen ylimpiin tutkijan tehtäviin tai muihin asiantuntijatehtäviin. Rahoitus on viisivuotinen.

Tutkijatohtorin tehtävän rahoituksen tavoitteena on mahdollistaa lupaavimpien, äskettäin tohtorin tutkinnon suorittaneiden nuorten tutkijoiden pätevöityminen ja itsenäistyminen ammattitutkijoiksi. Rahoitus on kolmivuotinen.


Lisätietoja:

Suomen Akatemian tiedote 24.4.2015

2015

2014

2013