Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta
 

Humanistinen tiedekunta

 

 

Ajankohtaista

Väitös: Päällekkäin puhumisella on omat tehtävänsä keskustelussa

Esimerkki ”keskeyttämisestä”. Hakasulkeet tarkoittavat paikkaa, jossa päällekkäisyys alkaa: samalla rivillä niiden jälkeen tuleva osuus on puhuttu päällekkäin.

Anna VatanenHiljaisiksi väitetyt suomalaisetkin ”keskeyttävät” toisiaan keskusteluissa eivätkä suhtaudu siihen ongelmana.


Kun ihmiset juttelevat keskenään, käy melko usein niin, että joku keskustelun osallistujista alkaa vastata edelliselle puhujalle jo ennen kuin tämä on vienyt puheenvuoronsa loppuun saakka. Tätä ilmiötä pidetään tyypillisesti keskeyttämisenä, ja siihen suhtaudutaan usein kielteisesti.

Tätä yleistä käsitystä on syytä muuttaa, osoittaa Anna Vatasen 8. marraskuuta Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöskirjatutkimus.

Vastauksen aloittaminen päällekkäin edellisen puhujan puheenvuoron kanssa palvelee tiettyjä tarkoituksia keskustelussa, eikä tällaisen "keskeyttämisen" negatiiviselle maineelle ole perustetta. Tulokset kumoavat myös stereotypian suomalaisista keskustelijoina, jotka ovat hiljaisia eivätkä koskaan "keskeytä".

Tutkimuksen aineistona on käytetty aitoja suomalaisia ja virolaisia keskusteluja, joita toisilleen tutut ihmiset ovat käyneet arkipäivän tilanteissa. Aineiston perusteella keskustelussa esiintyviin päällekkäisiin vastausvuoroihin ei suhtauduta keskeyttämisinä, eikä keskustelun kulku häiriinny niistä. Suomalaiset ja virolaiset keskustelut ovat tutkitun ilmiön valossa samanlaisia, eivätkä mielikuvat esimerkiksi siitä, että virolaiset puhuisivat suomalaisia enemmän päällekkäin, pidä paikkaansa.


Vuoroilla osoitetaan omaa tietämystä

Päällekkäisiä vastauspuheenvuoroja käytetään tilanteissa, joissa puhujat esittävät omia näkemyksiään jostakin yleisluontoisesta asiasta. Puhuja, jonka vuoro jää päällekkäisen vastauksen alle, antaa ymmärtää tietävänsä puheenaiheesta enemmän kuin vuoron vastaanottaja.

Päällekkäin tuleva vastaus on useimmiten samanmielinen edellisen vuoron kanssa, mutta oleellista on, että puhuja samalla osoittaa tietävänsä puheenaiheesta vähintään yhtä paljon kuin edellinenkin puhuja ja olevansa yhtä lailla itsenäisin perustein samalla kannalla.

FM Anna Vatanen väittelee 8.11.2014 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Responding in overlap. Agency, epistemicity and social action in conversation".

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, Pieni juhlasali (Fabianinkatu 33, 4. kerros).

Vastaväittäjänä on professori Nick Enfield (University of Radboud / Max Planck Institute, Nijmegen), ja kustoksena on professori Ritva Laury.

Väitöskirja on myös elektorinen julkaisu ja luettavissa
E-thesis-palvelussa.


Väittelijän yhteystiedot:

Anna Vatanen
040 722 5284
anna.vatanen(at)helsinki.fi

2015

2014

2013