Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta
 

Humanistinen tiedekunta

 

 

Ajankohtaista

Heikki Mikkeli miettii Eurooppaa ja kansainvälistymisen historiaa

Heikki Mikkeli. Kuva: Mika Federley

Helsingin yliopiston yleisen historian professorina on aloittanut Heikki Mikkeli. Häntä kiinnostaa erityisesti kansainvälistymisen historia ja eurooppalaisuuden määrittely. Pohdinta Euroopan rajoista on leimallista myös tälle ajalle.


Heikki Mikkeli (s. 1958) on aikaisemmin työskennellyt yleisen historian yliopistonlehtorina ja tutkimusjohtajana oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hän teki filosofian tohtorin tutkinnon yleisestä historiasta vuonna 1992. Mikkeli seuraa yleisen historian professorina eläkkeelle jäävää Hannes Saarista.

Yleisen historian ala kattaa maailman historian, ja erityisesti tarkastelussa on länsimaiden uuden ajan historia. Tutkimus- ja opetustoiminta keskittyy aate-, ympäristö- ja poliittisen kulttuurin historiaan.

Heikki Mikkeli on tutkinut aatehistoriaa ja tieteen historiaa, esimerkiksi hygienian ja ennaltaehkäisevän terveydenhoidon merkitystä länsimaisen lääketieteen osana.

Hän on pohtinut myös Euroopan ideaa ja eurooppalaisuuden määrittelyitä eri aikoina.

– Maanosan yhdentymisen historiaa on tutkittu melko kapeasti institutionaalisesta perspektiivistä, mutta kansainvälisten toimijoiden laaja-alainen tutkimus avaa integraation historiaan aivan uusia näkökulmia.

Juuri nyt Mikkelin kiinnostuksen kohteena on 1800- ja 1900-lukujen internationalismin eli kansainvälistymisen historia.

– Käytännössä se tarkoittaa uudenlaisia näkökulmia Kansainliiton kaltaisiin kansainvälisiin järjestöihin, mutta toisaalta myös erilaisia transnationaalisia ihmiskohtaloita eli henkilöitä, jotka ovat toiminnallaan jotenkin kyseenalaistaneet kansallisvaltioiden rajat.

Yleisen historian professori näkee meidän ajassamme paljon historiasta tuttuja teemoja.

– Lähi-idän tapahtumat ovat tietysti jatkuvasti keskustelun kohteena. Myös Itä-Euroopan tilanne on johtanut pohtimaan Euroopan rajoja ja sen suhdetta Venäjään. Aateilmiöiden tasolla nationalismin eli kansallisuusaatteen merkitys on ollut paljon esillä. Yhtä lailla monet muut aatteet ovat johtaneet mielipiteiden vaihtoon, kuten vaikkapa feminismi, jonka historiallista ja käsitteellistä määrittelyä on viime aikoina voinut seurata Helsingin Sanomien palstoilla.


Teksti: Suvi Uotinen
Kuva: Mika Federley

2015

2014

2013