Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta
 

Humanistinen tiedekunta

 

 

Ajankohtaista

Väitös: Orkesteritaituri Uuno Klamin menestys jäänyt Sibeliuksen varjoon

  Suomessa kukoisti maailmansotien välisenä aikana musiikkikulttuuri, josta parhaiten muistetaan Jean Sibelius. Kuitenkin myös toisenlainen suomalainen musiikki nautti suursuosiota, osoittaa Helena Tyrväinen tuoreessa musiikkitieteen väitöskirjassaan.

Säveltäjä Uuno Klami (1900–1961) nousi kotimaiseen menestykseen venäläis-ranskalaisen orkesterityylin, provokaation ja musiikillisen huumorin keinoin. Menestyksen sinetöi joustava yhteistyö Suomen musiikkielämän vaikuttajien kanssa.

Helsingin musiikkiopiston lahjakkaimmaksi sävellysopiskelijaksi kutsuttua Klamia ympäröi kotimaisten opintojen aikana joukko venäläisestä ja ranskalaisesta musiikista kiinnostuneita opettajia. Nuoren miehen oma avoin suhtautuminen venäläiseen musiikkiin oli hänen virolahtelaisen merenkulkijasukunsa perintöä. Intohimoinen syventyminen venäläis-ranskalaiseen orkesterityyliin alkoi jo ennen oleskelua Pariisissa 1924–1925.

Sensaatiomaisessa ensimmäisessä sävellyskonsertissaan Helsingissä 1928 Klami toi Suomeen pariisilaisen ilmiön nimeltä succès de scandale, skandaalimenestys. Helsinkiläinen musiikkiyleisö ja kriitikot hämmästelivät nuoren säveltäjän kiinalais- ja espanjalaisvaikutteista kosmopoliittisuutta, jazz-muistumia ja Karjalaisen rapsodian antiromanttista näkökulmaa suomalaisuuteen.

Klamin tunnetuimman sävellyksen, Kalevala-sarjan 14 vuotta kestäneessä kehityksessä kohti lopullista muotoaan ilmenee vähittäinen etääntyminen provokatiivisesta kansallisen musiikkikulttuurin haastamisesta. Hienostunut ja taiturillinen venäläis-ranskalainen orkesterityyli kuitenkin säilyi. Tekijän lopullinen tunnustaminen sukupolvensa johtavaksi suomalaiseksi säveltäjäksi tapahtui teoksen saadessa sotasyksynä 1943 kantaesityksensä.

Klami oli menestynein maailmansotien välillä julkisuuteen astuneista suomalaisista säveltäjistä. Uransa lopulla hänet valittiin Yrjö Kilpisen seuraajana Suomen Akatemian jäseneksi. Hänen menestyksensä maailmansotien välisessä Suomessa ei kerro maan kulttuurin kansallismielisestä konservatiivisuudesta, vaan ajankohtaan nähden ja kansainvälisesti katsoen huomattavasta avoimuudesta.

  Helena Tyrväisen väitöskirja Kohti Kalevala-sarjaa – Identiteetti, eklektisyys ja Ranskan jälki Uuno Klamin musiikissa tarkastetaan päärakennuksen auditoriossa XII maanantaina 16.12. klo 12. Vastaväittäjänä on professori Tomi Mäkelä Halle–Wittenbergin Martin Luther -yliopistosta ja kustoksena professori Pirkko Moisala.

Väitöskirjan kustantavat Suomen musiikkitieteellinen seura ja Suomen musiikkikirjastoyhdistys. Se on luettavissa myös Helsingin yliopiston E-thesis-tietokannassa.


Lisätietoja

Helena Tyrväinen
helena.tyrvainen(at)helsinki.fi
050 5637890

2015

2014

2013