Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta
 

Humanistinen tiedekunta

 

 

Ajankohtaista

Väitös: Antiikin stoalaiset eivät uskoneet sukupuolieroihin

– Antiikin stoalaisten filosofien sukupuoli- ja seksuaalisuusnäkemykset olivat omana aikanaan radikaaleja – ja ovat sitä yhä edelleen, sanoo Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 25. lokakuuta väittelevä Malin Grahn.


Stoalaisten mukaan sukupuoli ei vaikuta mitenkään ihmisen korkeimpiin kykyihin ja päämääriin, ja heidän teoriansa esittää voimakkaita argumentteja naisten ja miesten yhtäläisen rationaalisuuden puolesta. Nämä näkemykset tukivat stoalaisuudessa mm. ajatusta tyttöjen ja poikien yhtäläisestä kasvatuksesta sekä miesten ja naisten tasavertaisuudesta maailmankansalaisina eli kosmopoliitteina. Esimerkiksi Aristoteleen biologiasta löytyvää ajatusta naisista epämuodostumina tai luonnollisesta, sukupuolten välisestä hierarkiasta ei stoalaisuudesta löydy.

FM Malin Grahnin väitöskirja Gender and Sexuality in Ancient Stoic Philosophy on ensimmäinen systemaattinen tutkimus sukupuolesta ja seksuaalisuudesta stoalaisuudessa. Tutkimus kattaa stoalaisen filosofian eri osa-alueet kosmologiasta kosmopolitanismiin, kasvatusnäkemyksistä käsityksiin kauneudesta ja onnellisuudesta, lisääntymisbiologiasta terapeuttiseen filosofiaan. Grahn osoittaa, että kaikilla osa-alueilla stoalaiset käsittivät sukupuolen ihmisen tärkeimpien ominaisuuksien ja päämäärien kannalta merkityksettömäksi ominaisuudeksi.

Stoalaisuus oli vaikutusvaltainen filosofinen koulukunta hellenistisellä ja roomalaisella kaudella, koulukunnan perustajasta Zenon Kitionlaisesta (n. 333–261 eaa.) Rooman keisari Markus Aureliukseen  (121–180 jaa.). Grahn tarkastelee myös selityksiä ja näkemyksiä sukupuolesta ja seksuaalisuudesta varhaisemmassa antiikin ajattelussa, etenkin Platonilla ja Aristoteleella. Tutkimus osoittaa, kuinka radikaalisti stoalaiset näkemykset erosivat edeltäneitten filosofien kuten Platonin ja Aristoteleen näkemyksistä korostaessaan sukupuolen merkityksettömyyttä yksilön hyvälle elämälle.

Esimerkiksi Platonin sielukäsityksessä seksuaalisuus sijoittuu sielun alimman eli haluavan sielunosan toimintoihin. Aristoteleen biologiassa naarassukupuolta puolestaan kutsutaan ”epämuodostumaksi”, ja jälkeläisen sielun ajatellaan periytyvän koiraan siemennesteestä. Toisaalta myös Aristoteleen politiikka puolustaa jyrkkää hierarkiaa miesten ja naisten väillä. Stoalaisuudessa seksuaalisuus on rationaalisen sielun osa, ja sinänsä eettisesti neutraali. Myöskään ajatusta luonnollisesta sukupuolten välisestä hierarkiasta stoalaisuudesta ei löydy.

– Stoalaisessa metafysiikassa sukupuoli ilmenee yhtä vähämerkityksisenä ominaisuutena ihmisen korkeimmille kyvyille kuin vaikkapa silmien väri näkemiselle, Grahn kuvaa.

Sukupuoliero ilmenee erilaisina tapoina, joina ihmisen lisääntymiskyky ilmenee kehossa, mutta jotka eivät vaikuta järkeen. Koska stoalaisten mukaan onnellinen ja totuudenmukainen elämä riippuu vain ja ainoastaan oikein toimivasta järjestä, on filosofian ihanteena oleva korkein elämisen tapa periaatteessa yhtä lailla naisten kuin miesten saavutettavissa. Todellisessa maailmassa tällaisia viisaita ei juuri löydy, mutta ihanteen saavuttaminen on vaikeaa sekä miehille että naisille. Toisaalta osana filosofista terapiaa sekä naisten että miesten tulee ”oppia pois” joistakin kulttuurisesti opituista sukupuolittuneista luonteenpiirteistä.

Seksuaalisuus on stoalaisen näkemyksen mukaan eräs ihmisen rationaalisen sielun funktio. Sinänsä seksin harjoittaminen ei ole eettisessä mielessä hyvää eikä huonoa: kuten kaikissa asioissa, olennaista ei stoalaisen hyve-etiikan näkökulmasta ole niinkään teko vaan se, kuinka, miksi, miten ja missä tarkoitusperissä se on tehty.

Stoalaisen metafysiikan tasa-arvoinen sukupuolinäkemys heijastuu myös heidän kasvatusnäkemyksissään sekä yhteiskuntafilosofiassaan, vaikka stoalaiset eivät esitäkään poliittisia uudistuksia yleisen tasa-arvon takaamiseksi. Stoalaisen poliittisen filosofian varhaiset lähteet ovat lähes täysin kadonneet, mutta myöhempi roomalainen stoalainen Musonius Rufus kannatti tyttöjen ja poikien yhtäläistä kasvatusta, ja tämä näkemys seuraa johdonmukaisesti myös varhaisemmista stoalaisista opinkappaleista. Stoalaisessa maailmankansalaisen etiikassa eli kosmopolitanismissa naiset ja miehet ovat tasavertaisesti kosmoksen kansalaisia, joilla on sama eettinen arvo ja samat eettiset velvoitteet toimia järjen ohjaamalla tavalla.

Antiikin filosofian tutkimuksen kautta Grahnin työ avaa kiinnostavia näkökulmia myös nykyisiin sukupuolta ja seksuaalisuutta koskeviin keskusteluihin.

– Työni paljastaa teorioita ja käsityksiä sukupuolesta ja seksuaalisuudesta länsimaisen filosofian ja tieteen varhaisina vuosisatoina, mutta osoittaa myös, kuinka nykyinen tasa-arvokeskustelu sekä nykyfilosofia voivat ammentaa ajankohtaisia aineksia antiikin stoalaisesta ajattelusta.

---

FM Malin Grahn väittelee 25.10.2013 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Gender and Sexuality in Ancient Stoic Philosophy". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Auditorium XIV.

Vastaväittäjänä on professori Julia Annas, University of Arizona, ja kustoksena on professori Gabriel Sandu.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta. Väitöskirjaa myy kirjoittaja.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis-palvelussa.


Väittelijän yhteystiedot:

Malin Grahn
malin.grahn(at)helsinki.fi

2015

2014

2013