Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta
 

Humanistinen tiedekunta

 

 

Ajankohtaista

Väitös: Presidentinlinnan sisustuksen muutokset kartoitettu

Presidentinlinnan parhaillaan käynnissä oleva peruskorjaus on yksi monista remonteista ja muutoksista, joita rakennus on lähes 200-vuotisen historiansa aikana kohdannut. Rakennuksessa ja erityisesti sen sisustuksessa tehtyjä muutoksia käsittelevä väitöstutkimus tarkastetaan Helsingin yliopistossa 5. huhtikuuta.


– Presidentinlinnassa yhdistyy mielenkiintoisella tavalla Suomen autonomian ja itsenäisyyden ajan historia, toteaa väittelijä Jukka Relas.

Helsingin Kauppatorin laidalla sijaitseva Suomen Presidentinlinna oli vuoteen 1919 asti Venäjän valtakuntaan kuuluneen Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin Helsingin keisarillinen palatsi. Rakennus nousi nykyiselle paikalleen lähes 200 vuotta sitten, vuonna 1820.

Jukka Relaksen tutkimus kattaa rakennuksessa vuosina 1837–1940 tapahtuneet muutokset.

– Tutkimukseni perustuu rakennuksen, säilyneiden esineiden ja dokumenttien yhdistämiselle sekä kohteen sijoittamiseen eri konteksteihin. Tutkimuksen kannalta tärkeät käsitteet ovat valta, tyyli ja tila, Relas kuvaa.

Tutkimus lähtee vuodesta 1837, jolloin Keisari Nikolai I määräsi, että Helsingin keisarilliseksi palatsiksi ostetaan vanha porvaristalo. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelemat muutostyöt valmistuivat 1843. Palatsi sisutettiin osin vanhaan kenraalikuvernöörin taloon 1819 hankituilla pietarilaisilla kalusteilla sekä Pietarista ja Helsingistä hankituilla uusilla kalusteilla. Palatsin sisustus tuli olemaan varsin samankaltainen kuin samaan aikaan uudelleen sisustetussa, sitä huomattavasti suuremmassa Pietarin Talvipalatsissa. Juuri sisustus linkitti nämä palatsit toisiinsa.

1800-luvun toisella puoliskolla palatsiin kerättiin 28 teoksen kokoelma pääosin suomalaista taidetta. 1860-luvulla hankittiin kalusteita Berliinistä. Palatsin sisutusta uudistettiin 1890-luvun lopulla, ja siihen valmistui laajennusosa 1907. Molemmat hankkeet suunnitteli arkkitehti Jac. Ahrenberg. Keisari kävi palatsissa hyvin harvoin ja muutenkin se oli vain vähäisessä edustuskäytössä. Palatsi oli kuitenkin muistutus helsinkiläisille keisarin olemassaolosta.

Ensimmäisen maailmansodan aikana palatsi toimi sotasairaalana, ja vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen aikana sen otti haltuunsa sotilaskomitea. Suomi itsenäistyi vielä samana vuonna, mutta rakennuksesta tuli monien vaiheiden jälkeen Presidentinlinna vasta 1919, jolloin se muuttui päivittäisessä käytössä olevaksi maan keskeiseksi rakennukseksi. Itsenäisen Suomen uudet traditiot rakentuivat siellä pitkälti Venäjän vallan ajan perinnön päälle.

Viimeisin suuri muutos tehtiin vuoden 1938 suuressa korjauksessa, kun rakennusta modernisoitiin.

Nyt käynnissä olevassa peruskorjauksessa vahvistetaan rakennuksen perustuksia, uudistetaan talotekniikkaa sekä parannetaan talon kulkuyhteyksiä ja turvallisuutta. Rakennusta on laajennettu useaan otteeseen sen toimiessa keisarillisena palatsina ja myös sen perustuksia on jouduttu vahvistamaan aiemminkin. Meneillään oleva peruskorjaus on kuitenkin tiettävästi kattavin, mitä rakennukselle on sen historian aikana tehty.

---

FM Jukka Relas väittelee 5.4.2013 kello 12 aiheesta "Valta, tyyli ja tila – Keisarien ja presidenttien residenssi Helsingissä 1837–1940" (Power, style and space. Emperors' and Presidents' recidence in Helsinki 1837–1940).

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, pieni juhlasali, Fabianinkatu 33. Vastaväittäjänä on professori emeritus Bo Lönnqvist, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena on professori Hanna Snellman.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja. Väitöskirjaa myy Tiedekirja, Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis-palvelussa.


Väittelijän yhteystiedot:

Jukka Relas
jukka.relas(at)helsinki.fi

2015

2014

2013