Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta
 

Humanistinen tiedekunta

 

 

Ajankohtaista

Väitös: Suomen kieli elää uusin tavoin inkerinsuomalaisten käytössä Pietarin alueella

Vanhojen Inkerinmaan kieliyhteisöjen hajoaminen on luonut uudenlaisia tapoja käyttää suomea Pietarin alueella asuvien inkerinsuomalaisten keskuudessa, selviää Helsingin yliopistossa 15. maaliskuuta tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.


– Nopeasti muuttuneet yhteiskunnalliset olot näkyvät kielenkäytössä ja kielellisissä käsityksissä, toteaa väittelijä Kaarina Mononen.

Alueella on ollut suomenkielistä väestöä vuosisatojen ajan. Yhteydet venäjänkielisiin ovat kuitenkin tuoneet venäjänkielisiä ilmauksia alueella puhuttuihin suomen murteisiin. Neuvostoliiton ankaran vähemmistöpolitiikan seurauksena suomen kielen käyttö on radikaalisti vähentynyt Pietarin alueella asuvien inkerinsuomalaisten keskuudessa ja vanhat inkerinsuomen murteet ovat kuolemassa.

Inkerinsuomalaiset asuivat aiemmin maaseudun suomenkielisissä kyläyhteisöissä. Niissä syntyneet ovat jo iäkkäitä, ja he ovat kokeneet elämänsä aikana kieliympäristön jyrkän muutoksen. Yhtenä esimerkkinä yhteisössä tapahtuneesta muutoksesta on Inkerin kirkon tilanne: ennen täysin suomenkielinen kirkko on venäjänkielistynyt. Jotkut nuoremmista ovat kuitenkin opetelleet vanhempiensa ja isovanhempiensa äidinkieltä suomea tietoisesti, ja sekä nuorten että vanhimman polven yksilölliset kokemukset kertovat kielellisten muutosten monitahoisuudesta.

Kaarina Mononen keräsi tutkimuksen aineiston osallistuvan havainnoinnin keinoin. Keskeinen osa aineistosta on keskustelunomaista vuorovaikutusta vanhainkodissa. Tutkimukseen osallistui myös nuorempia inkeriläistaustaisia.

Esimerkkejä inkerinsuomalaisten puheessa kuuluvista piirteistä:

  • perinteiset murrepiirteet: "sit myö jo huastettii venättä"; "hää tul läsimää" (=sairastamaan)
  • nykypuhesuomen piirteet: "nii tota mä muistan hyvin"
  • kirjakieli: "pienestä asti minä olen puhunut suomea"

Venäjää käytetään usein suomenkielisen keskustelun osana, koska puhujat ovat olleet venäjänkielisissä ympäristöissä vuosikymmenien ajan. Toisinaan venäjän käyttö herättää keskustelua ja nostaa esiin esimerkiksi pyrkimyksen "puhtaaseen" suomen kielen käyttöön ilman venäjän vaikutteita. Puhdas suomi liittyy tutkittavilla myös käsitykseen suomalaisuudesta.

– Tutkimukseni auttaa ymmärtämään myös Suomessa asuvien inkerinsuomalaisten taustaa ja kielellisiä käsityksiä. Tästä on apua esimerkiksi kielenopetuksessa, Kaarina Monen toteaa.

---

FM Kaarina Mononen väittelee 15.3.2013 kello 12.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella".

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Arppeanumin auditorio, Snellmaninkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten keskus, ja kustoksena on professori Jyrki Kalliokoski.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa
E-thesis-palvelussa.


Väittelijän yhteystiedot:

Kaarina Mononen
kaarina.mononen(at)helsinki.fi

2015

2014

2013