Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta
 

Humanistinen tiedekunta

 

 

Ajankohtaista

Sota-aika ei tuonut tasa-arvoa maaseudun naisille

Suomessa elää voimakkaana ajatus siitä, että sota-aika mullisti suomalaisnaisten elämän ja toi tasa-arvoisuutta miesten ja naisten välisiin suhteisiin. Kansatieteilijä Pia Olssonin tuoreessa tutkimuksessa ”Women in Distress. Self-undertsanding among 20th-century Finnish rural women” (LIT) selviää kuitenkin, että maaseudun naisten elämäntarinoissa korostuu tuona aikana dynaamisen muutoksen sijaan pysyvyys ja muuttumattomuus.


Pia Olssonin tutkimusmateriaalina oli Museoviraston vuonna 1985 järjestämä kysely naisten asemasta. Keskiössä oli naisten elämä omassa lähipiirissään tyttärenä, aviovaimona, miniänä ja äitinä. Ajankohta naisen aseman pohdinnalle tuntuu olleen mitä parhain, sillä kansatieteellisen arkiston kaappeihin voitiin kyselyn tuloksena tallentaa yli tuhat kuvausta naisten elämästä eri puolilta Suomea, kaiken kaikkiaan noin 20 000 käsin ja koneella kirjoitettua vastausliuskaa. Vastaajat olivat pääasiassa 1900-luvun alussa syntyneitä maaseudun naisia. Millaiseksi he kuvasivat elämäänsä sota-ajan jälkeen?

– Kertojien omakohtaiset kokemukset muodostavat vastakertomuksen idealle vahvasta suomalaisesta naisesta. Muistelmissa nousevat esiin voimakkaina puuttuneet mahdollisuudet, sukupuolten väliset ristiriidat ja henkinen alistaminen perheen sisäisissä - niin naisten ja miesten välisissä kuin naisten keskinäisissäkin - hierarkioissa. Naisten kuvaukset yksinäisyydestä ja yksinselviämisestä ovat ristiriidassa maaseudun yhteisöllisyyttä korostavan käsityksen kanssa, Olsson kertoo.

Vaikka vastanneet naiset kokivatkin arkensa raskaaksi ja esimerkiksi oman rahan puutteen ja puuttuvan työn arvostuksen vuoksi usein epäoikeudenmukaiseksi, he alistuivat elämäänsä ja kokivat sen menneen niin kuin oli ollut odotettavissakin.

– Maaseudun naisilla ei tunnu olleen ajatusta toisenlaisen elämän mahdollisuudesta. Kerronnassa näkyy kuitenkin iäkkäiden naisten katsellessa elämäänsä taaksepäin kriittisyyttä, jota voisi lainausmerkeissä kutsua agraariksi feminismiksi. Kokemuksistaan kertoessaan naiset samalla ottavat aktiivisesti kantaa naisten aseman puolesta. Kertomuksillaan he eivät tyydy tuottamaan romantisoivia tai neutraaleja kuvauksia suomalaisessa yhteiskunnassa vallinneista sukupuolten välisistä suhteista, vaan tuovat esiin naisten mahdollisuuksiin vaikuttaneita ja niitä rajoittaneita tekijöitä. Näihin kuuluivat niin lapsuudenkodissa opitut sukupuoliroolit, ympäröivän yhteisön asettamat odotukset kuin lopulta omassa aviosuhteessa koetut vaikuttamisen mahdollisuudet.

– Toisenlaisen elämän pohdinta tulee esiin naisten verratessa omia mahdollisuuksiaan tytärtensä selvästi jo tasa-arvoisempiin mahdollisuuksiin kouluttautua, mennä kodin ulkopuolelle töihin ja avioitua tai erota vapaammin.

Pia Olsson on kansatieteen dosentti ja yliopistotutkija Helsingin yliopistossa. Hänen aiemmat tutkimuksensa ovat käsitelleet muun muassa naisten sodanaikaisia kokemuksia.


Lisätiedot ja arvostelukappaleet:

Pia Olsson
pia.olsson(at)helsinki.fi
050 534 0110

2011