Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta
 

Humanistinen tiedekunta

Tietoa tiedekunnasta:

Kanslian yhteystiedot:

Fabianinkatu 33, 2. kerros
Humanistinen tiedekunta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

Puhelin: 0294 1911 (vaihde)
Telefax: 02941 23100
Peruskoulutus:
hum-info(at)helsinki.fi
Jatko-opinnot:
hum-postgrad(at)helsinki.fi

Aukioloajat

WebOodi Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Flamma-intranet

töissä.fi

http://www.helsinki.fi/alumni/

Ajankohtaista

Väitös: Yhteinen kieli ja toiminta tukevat uuden kielen oppimista kielikylvyssä

Toisen kielen oppiminen tapahtuu kielikylvyssä huomaamatta, kun lapset osallistuvat yhteiseen toimintaan kieltä puhuvien opettajien kanssa, käy ilmi filosofian maisteri Marjo Savijärven väitöstutkimuksesta. Väitöstutkimus tarkastetaan Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 2.12.2011.


Marjo Savijärvi seurasi suomenkielisen lapsiryhmän ruotsin kielen oppimista kielikylpypäiväkodissa kahden ensimmäisen kielikylpyvuoden ajan. Lapset olivat 4-vuotiaita aloittaessaan. Aineistona oli videoitua vuorovaikutusta päiväkodin arkitilanteista. Tutkimuksen päähuomio on lasten toiminnassa: siinä, miten lapset tulkitsevat opettajan ruotsinkielistä puhetta ja miten he alkavat puhua ruotsia.
 
Kielikylpypäiväkodissa lapset oppivat toista kieltä huomaamattaan. Opettajat puhuvat lapsille ruotsia kaikissa tilanteissa ja osallistuvat myös lasten suomenkielisiin keskusteluihin ruotsiksi. Tämän seurauksena lapset alkavat vähitellen itsekin puhua ruotsia. Jo alkuvaiheessa he poimivat opettajalta ruotsinkielisiä ilmauksia omaan puheeseensa. Kun opettaja kysyy kultakin vuorollaan ”vill du ha mycke eller lite te”, lapset ryhtyvät vertailemaan ottamansa teen määrää: ”mullaki on lite”, ”kaikki otti lite mutta mä otin mycke”.

Yhteisen ensikielen merkitys on oppimisessa tärkeää. Vaikka lapset eivät ensin ymmärrä, mitä opettaja puhuu, he ymmärtävät toisiaan ja voivat puhua suomea vapaasti. Merkittävää on myös se, että opettajat ymmärtävät suomea, sillä he voivat reagoida ymmärtäen lasten puheeseen. Lapset taas voivat osoittaa myös ruotsin kielen osaamistaan suomeksi: heidän suomenkielisestä puheestaan näkyy, miten he tulkitsevat opettajan ruotsinkielistä puhetta.

Aluksi lapset tulkitsevat ruotsinkielisiä sanoja sen perusteella, miltä ne kuulostavat suomeksi: esimerkiksi grotta (luola) tulkitaan sanaksi rotta, skatt (aarre)sanaksi katti ja korv (makkara) sanaksi korppu. Joskus he jopa liittoutuvat keskenään ja esittävät ymmärtävänsä asioita paremmin kuin opettaja. Esimerkiksi: ”kyllähän aikuisen pitäis käsittää et tää on makkaraa eikä korppua”.

Väitöstilaisuus järjestetään 2.12.2011 kello 12.15 Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa (Fabianinkatu 33, 4. kerros). Vastaväittäjänä on FT Minna Suni Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Salla Kurhila.

Väitöskirja "Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen - keskustelunanalyyttinen tutkimus toisen kielen oppimisesta kielikylpypäiväkodin arkitilanteissa" E-thesis-palvelussa.


Väittelijän yhteystiedot:

Marjo Savijärvi
09 191 22323
marjo.savijarvi(at)helsinki.fi

2011