Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta
 

Humanistinen tiedekunta

 

 

Ajankohtaista

Miten Da Vinci -koodin ja nykygraffitien symboliikka syntyi?

Väitös: Johanna Vuolasto, taidehistoria

Kiinnostus symboliikan eri muotoihin on herännyt 2000-luvulla, viimeistään Dan Brownin Da Vinci -koodin myötä. Ihmiset ovat havahtuneet näkemään ympärillään heraldisia kuvia ja vapaamuurarien symboleita. Nykyihmisen symbolien lukutaito on kuitenkin olematon huolimatta siitä, että graffiteissa, tatuoinneissa ja populaarikulttuurissa merkkejä suorastaan viljellään. Suurin osa nykyisin käytetyistä symboleista on samoja, joita on käytetty vuosisatoja.


FM Johanna Vuolaston 17.6.2011 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa tarkastettava väitös "Pietismin kuva – ikkuna yksityiseen hengellisyyteen – Johann Arndtin opetukset pietistisen embleemin perustana" tarjoaa uutta tietoa uskonnollisen symboliikan taustoista. Vuolasto selvittää tutkimuksessaan, miten pietismi on vaikuttanut uskonnollisiin kuviin, ja paljastaa 1600-luvulla virinneen symbolien käytön liikkeen yhteydessä.

Pietismi oli aluksi marginaalinen liike, joka kehittyi kirkkoa kritisoivaksi, kielletyksi lahkoksi. Myöhemmin pietismin opetukset henkilökohtaisesta uskonsuhteesta Jeesukseen levisivät laajalle ja niiden perustalta syntyivät kirkon herätysliikkeet.

Henkilökohtaisen hurskauselämän muodot levisivät aluksi aatelin ja oppineiden parissa. Aateli omaksui uskonsa ilmentäjiksi kuvaa ja tekstiä yhdistävän symbolikuvan, embleemin. Embleemit olivat 1600-luvulla suosittuja ja niitä käytettiin kaikkialla. Embleemien tutkimus suomalaisessa taidehistorian tutkimuksessa on ollut vähäistä, mutta kansainvälisesti 2000-luku on merkinnyt laajan tutkimusinnostuksen syntymistä.

Henkilökohtainen hurskauselämä koki heräämisen saksalaisen teologin Johann Arndtin opetusten myötä 1500-luvun lopulla. Hän kirjoitti protestanttisen kuvaopin, joka puolusti kuvien asemaa Jumalan ilmoituksen lähteenä. Kuvat paljastavat Arndtin ajatusten mukaisesti osan salatusta, tuonpuoleisesta maailmasta ja Jumalasta.

Arndtin tavoin myös pietistisen liikkeen perustaja Philipp Jakob Spener korosti sydämen uskoa. Arndtin ja Spenerin opetusten koskettamat kristityt alkoivat tehdä kuvia Arndtin kielikuvista. Arndtille sydän näyttäytyy sielun, henkilökohtaisen uskon tai epäuskon symbolina ja palavan Jeesus-rakkauden vertauskuvana. Tästä syystä sydänembleemit otettiin halukkaasti käyttöön.

Muita pietistien käyttöön ottamia symboleita ovat karitsa, avoin kirja, valonsäteet, kuningas Daavid, suitsukkeet, puuaiheet ja hyveiden allegoriat. Julkisiin tiloihin tehdyissä pietistisissä kuvissa mielenkiinto kohdistuu pedagogiseen, vertauskuvalliseen ja merkitysrikkaaseen esittämiseen sekä peiteltyyn kannanottoon. Pietismi ja sen synnyttämä kuvamaailma levisi myös Suomessa, erityisesti Itä-Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Pohjanmaalla.

FM Johanna Vuolaston väitöskirja esitetään tarkastettavaksi 17.6.2011 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Pieni juhlasali, Fabianinkatu 33. Vastaväittäjänä on professori Heikki Hanka Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Kirsi Saarikangas.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa
E-thesis-palvelussa.

2011