Zacharias (Zachris) Topelius
(1818–1898)

Kirjailija ja toimittaja Zacharias Topelius oli suuri yhteiskunnallinen vaikuttaja ja mielipiteiden muokkaaja.

· professori
· toimittaja
· satusetä
· runoilija
· kirjailija

Zacharias Topelius sai jo nuorena miehenä paljon yhteiskunnallisia vaikutteita lähipiiristään, johon kuului muun muassa monia Lauantaiseuran jäseniä. Vuonna 1841 Topeliuksesta tuli Helsingfors Tidningar –lehden toimittaja. Kevyen pakinoivaan sävyyn Topelius otti lehdessä kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Hän julkaisi lehdessä myös runojaan ja jatkokertomuksiaan, joista monet, esimerkiksi Välskärin kertomukset ja Talvi-iltain tarinoita, julkaistiin myöhemmin kirjoina. Topeliuksen ensimmäinen runokokoelma Ljungblommor I (Kanervankukkia) ilmestyi vuonna 1845. Ehkä tunnetuin hänen runonsa nykypäivänä on kuitenkin Sylvia –runoihin kuuluva Sylvian joululaulu. Lehtimiehenä hän osoitti herkkävaistoisuutta poliittisen ilmapiirin suhteen. Topelius oli innostunut suomalaisen kansakunnan luomisesta, mutta tutustui myös ajan sosialistisiin ajatuksiin. Euroopan hulluna vuotena 1848 hän kuitenkin vannoi uskollisuutta Venäjän keisarille.

Lehtikirjoituksillaan Zacharias Topelius oli noussut niin merkittäväksi mielipidevaikuttajaksi, että hänet katsottiin tarpeelliseksi kiinnittää yliopistoon. Vuonna 1854 Topelius nimitettiinkin hakemuksetta Keisarillisen Aleksanterin yliopiston ensimmäiseksi henkilökohtaiseksi ylimääräiseksi professoriksi. Oppialaksi tuli historia. Yliopistourallaan hän nousi lopulta rehtoriksi. Poliittisesti Topelius kannatti reaalipoliittista suhtautumista keisariin sekä arvosteli hallitsijan ja kansan välissä olevaa omistavaa luokkaa omien etujensa ajamisesta. Topelius suhtautui myönteisesti suomen kielen mahdollisuuksiin, mutta ei hyväksynyt kielinationalistista ajattelua. Lisäksi hän puolusti aktiivisesti naisten sekä eläinten oikeuksia. Vanhemmilla päivillään hänen uskonnollisuutensa voimistui ja hän kirjoitti paljon virsiä. Topeliuksen käsialaa ovat esimerkiksi virret En etsi valtaa, loistoa ja Totuuden henki.


· 1841–1860
Helsingfors Tidningar –lehden toimittaja

· 1843–1844
Pohjoispohjalaisen osakunnan vt. kuraattori

· 1845–1847
Pohjalaisen osakunnan vt. kuraattori

· 1854–1863
Aleksanterin yliopiston Suomen historian professori

· 1863–1876
Aleksanterin yliopiston Suomen, Venäjän ja Pohjoismaiden historian professori

· 1864–1889
Taiteilijaseuran puheenjohtaja

· 1870–1875, 1878–1879
Suomen muinaismuistoyhdistyksen puheenjohtaja

· 1876–1879
Ruotsalaisen virsikirjakomitean puheenjohtaja

· 1872–1875
Aleksanterin yliopiston vararehtori

· 1875–1878
Aleksanterin yliopiston rehtori

· 1876–1878
Aleksanterin yliopiston yleisen historian professori

· 1878
valtioneuvos

· 1886
Ruotsin akatemian suuri palkinto