Gunnar Suolahti oli kulttuurihistoriallisen koulukunnan perustaja, suosittu luennoitsija ja opettaja.

• kulttuurihistoriallisen koulukunnan perustaja
• professori
• tutkija
• fennomaani
• toimittaja

Gunnar Suolahti täydensi opettajansa J. R. Danielson-Kalmarin suosituksesta Helsingissä aloittamiaan historian opintojaan Saksassa. Leipzigissä hän opiskeli Karl Lamprechtin johdolla kollektiivista historiantutkimusta, jonka tavoitteena oli yleisiä ilmiöitä ja jokapäiväistä elämää tutkimalla löytää historiastakin lainalaisuuksia. Omaan historianfilosofiaansa Suolahti omaksui tästä vain perusteet, eikä myöhemmin välttänyt kritiikin esittämistä Lamprechtin ylilyöntejä kohtaan. Omassa kulttuurihistoriallisessa koulukunnassaan hän painotti historiantutkimuksen subjektiivisuutta, eikä hyväksynyt ajatusta historiassa vallitsevista lainalaisuuksista. Suolahtea pidetään kulttuurihistoriallisen koulukunnan perustajana. Hän ei kuitenkaan katsonut tarpeelliseksi puolustaa omaa teoriaansa sitä kritikoineille. Itse tutkimuksen teko oli hänelle tärkeintä.

Kulttuurihistoriallisen tutkimustyönsä ohella Gunnar Suolahti kirjoitti muutamia henkilöhistoriallisia tutkimuksia esimerkiksi H. G. Porthanista. Hän ei kiistänytkään yksilöiden elämän merkitystä historia kuvauksissa, vaikka hänen oma mielenkiintonsa suuntautui toisaalle. Historiankirjoituksessaan hän pyrki tuottamaan tutkimusta, joka olisi kaikkien luettavissa. Hän kehitti kirjoitustyyliään proosallisempaan suuntaan, esseistä tunnettu on esimerkiksi Suomalainen sauna. Suolahti perusti muiden kollektiivisen historiantutkimuksen kannattajien kanssa Historiallisen yhdistyksen. Hän toimi sen julkaiseman Historiallisen aikakauskirjan päätoimittajana. Osin kielipoliittisista syistä fennomaanina tunnettua Suolahtea ei valittu professoriksi ennen vuotta 1918. Opiskelijamäärän kasvaessa virka oli raskas hoitaa ja hänen ehdotuksestaan perustettiinkin erillinen Suomen historian professuuri.