Pia Österman: Sivistyksen voima

Sivistyksen voima. Filosofeja, historioitsijoita, kulttuuri- ja kielitieteilijöitä – 150 vuotta humanisteja on humanistisen tiedekunnan historiikki. Kirja esittelee tiedekunnan vaiheita vuonna 1852 toteutetusta Keisarillisen Aleksanterin yliopiston historiallis-kielitieteelliseen tiedekunnan perustamisesta tähän päivään.

Historiikki tarkastelee monipuolisesti tiedekunnan sekä sen opettajien että opiskelijoiden vaiheita ja korostaa humanististen aineiden merkitystä. Vielä 1800-luvulla tiedekunnalla oli vastuu myös muiden tiedekuntien opiskelijoiden yleissivistyksestä ja kielitaidosta. Vuoteen 1889 asti kaikkien tiedekuntien opiskelijoiden tulikin suorittaan ensin filosofian kandidaatin tutkinto. Nykyisessä informaatioyhteiskunnassa humanististen tieteiden merkitys on säilynyt. Historiikin lopussa luodaan katse tulevaisuuteen ja todetaan: ”Nykyisessä informaatioyhteiskunnassa on kyky priorisoida tullut yhä arvokkaammaksi. Olemme koko ajan tilanteessa, jossa kohtaamamme tiedon määrä ylittää käytettävissämme olevan ajan. On osattava valita olennainen ja esittää oikeat kysymykset. Humanisteille tämä tilanne on tuttu, sillä juuri humanistisissa tieteissä operoidaan suurilla tietomäärillä.”

Tiedekunnassa on aikojen kuluessa vaikuttanut monia merkittäviä henkilöitä. Historiikki kertoo humanistien toiminnasta niin yliopiston hallinnossa kuin laajemminkin yhteiskunnassa. 1800-luvulla humanistit kehittivät: ”… tulevan valtion omaakuvaa että sen maailmankuvaa. He ottivat tehtäväkseen määritellä käsitteet kansallinen kulttuuri ja isänmaa.” Suurruhtinaskunnan aikana yliopiston dosentteina ja professoreina toimivat esimerkiksi Elias Lönnrot, J. L. Runeberg, J. V. Snellman ja Z. Topelius. Kirja esittelee myös humanisteja, jotka maan itsenäistyessä antoivat oman panoksensa isänmaalle toimimalla valtiomiehinä ja diplomaatteina. Esimerkiksi Edwin Linkomies, Rooman kirjallisuuden professori, toimi Jatkosodan aikana Suomen pääministerinä ja vaikutti merkittävästi rauhan solmimiseen.

Yliopiston opettajien ja opiskelijoiden panos suomalaiselle kulttuurielämälle tulee myös hyvin esille historiikissa. Kirjan mukaan Helsingissä on voitu viettää rikasta kulttuurielämää pitkälti heidän ansiostaan. Professorien asiantuntemus ja yhteydet ulkomaille ovat tuoneet oman lisänsä kaupungin huvielämään. Lisäksi monet merkittävät kulttuuripersoonat ovat opiskelleet kaupungin yliopistossa ja samalla rikastuttaneet suomalaista kulttuuria. Heidän joukossaan on muun muassa Maria Jotuni, Eino Leino, Jean Sibelius ja Hella Wuolijoki.

Humanistisen tiedekunnan 150 vuoden aikana kokemat muutokset käydään historiikissa huolellisesti läpi. Tutkintorakenne on muuttunut, opiskelijamäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti ja naiset ovat saaneet opinto- ja opetusoikeuden. Vuodesta 1922 lähtien naisia on ollut tiedekunnan opiskelijoista yli puolet. Emma Irene Åström valmistui maisteriksi vuonna 1882 humanistisesta tiedekunnasta ensimmäisenä suomalaisena naisena. Samoin yliopiston ensimmäinen naisdosentti, Alma Söderhjelm, nimitettiin tähän tiedekuntaan vuonna 1906.

Historiikin lopulla perehdytään koulutuksen opiskelijoille tuomaan hyötyyn. Vaikka humanistinen sivistys ei anna opiskelijoille aina selkeää ammattia, hyvä yleissivistys avaa opiskelijoille monia mahdollisuuksia. Humanistien sijoittuminen työelämään onkin ollut hyvin monipuolista. ”He ovat toimineet samanaikaisesti ja vuoroin opettajina, tutkijoina, toimittajina, hallinnon tehtävissä, poliitikkoina, diplomaatteina, virkamiehinä, journalisteina, tulkkeina, kirjailijoina ja kääntäjinä. Tiedekunta kouluttaa myös puheterapeutteja ja psykologeja. Humanistisen koulutuksen saaneet henkilöt sijoittuvat myös koulutukseen, konsulttitoimintaan, suunnitteluun, hallintoon ja tiedotukseen niin yksityisten yritysten, kuntien, kaupunkien kuin valtionkin palveluksessa. Heitä tarvitaan myös arkistoissa, museoissa ja kirjastoissa sekä tutkijoina että asiantuntijoina.”


Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta 2002
ISBN 952-10-0763-X
Hinta: 25 €
Myynti: hum-julkaisut@helsinki.fi
Yliopiston kirjakauppa
Akateeminen kirjakauppa