|
|
 |
Elias Lönnrot
(1802–1884)
Elias
Lönnrot keräsi laajasti kansanrunoutta ja kirjoitti niiden
pohjalta Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan. Runon keruun
ohella hän kehitti merkittävästi suomen kirjakieltä.
· professori
· lääkäri
· toimittaja
· kääntäjä
· runoilija
Elias Lönnrot valmistui Keisarillisesta Aleksanterin yliopistosta
lääkäriksi vuonna 1832. Jo sitä ennen hän
kuitenkin oli kiinnostunut kansanrunoudesta ja tehnyt kaksi runon
keruumatkaa. Hänen keruutyön taustalla oli ajatus kansallisesta
heräämisestä ja suomalaisten oman historian löytämisestä
kansanrunojen kautta. Lönnrot teki kaikkiaan yksitoista keruumatkaa
Pohjois-Suomeen, Karjalaan, Inkeriin ja Viroon. Keräämiensä
runojen pohjalta hän julkaisi vuosina 1835 ja 1836 kaksiosaisen
eepoksen Kalewala
taikka Wanhoja Karjalan runoja Suomen kansan muinosista ajoista.
Nykyinen standardi Kalevala ilmestyi vuonna 1849 Lönnrotin
toimittamana. Siihen on lisätty myös muiden kerääjien
materiaalia. Omien runon keruumatkojensa pohjalta Lönnrot julkaisi
vuonna 1840 Kanteletaren. Runon keruun ohella Lönnrot
kuitenkin harjoitti lääkärin ammattia vuoteen 1854
saakka, jolloin hän siirtyi Keisarillisen Aleksanterin yliopiston
suomen kielen professoriksi.
Lääkärinä Elias Lönnrot julkaisi myös
lukuisia kansanvalistusoppaita, jotka liittyivät esimerkiksi
terveydenhoitoon, ravitsemukseen ja raittiusaatteeseen. Suomen kielen
professorina hän kehitti suuresti suomen kieltä. Vuonna
1880 valmistui hänen Suomalais-Ruotsalainen Sanakirjansa,
jossa oli yli 200 000 sanaa. Siinä hän rikastutti kieltä
murresanoilla sekä kehitti itse uusia sanoja. Lönnrotin
tavoitteena olikin nostaa suomen kieli tieteen ja virantoimituksen
välineeksi. Kieltä hän käytti aktiivisesti työvälineenään
myös toimiessaan lehtimiehenä yli 60 vuoden ajan. Lönnrot
avusti monia lehtiä, mutta toimi myös itse esimerkiksi
Litteraturbladin ja Oulun Wiikko-Sanomien päätoimittajana.
Hän myös kirjoitti omia runojaan, käänsi esimerkiksi
Homerosta suomeksi ja kansanrunoja ruotsiksi, kirjoitti ja käänsi
virsiä sekä kehitti kromaattisen kanteleen. Tieteellisten
ansioidensa vuoksi Lönnrot kutsuttiin useiden ulkomaisten tiedeseurojen
jäseneksi.
|
 |
·
1833–1854
Kajaanin piirilääkäri
· 1847–1849
Litteraturblad -lehden päätoimittaja
· 1852–1853
Oulun Wiikko-Sanomien päätoimittaja
· 1854–1862
Aleksanterin yliopiston suomen kielen professori
· 1862
Kanslianeuvos
· 1862–1880
Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan toimittaja
· 1863–1884
Virsikirjakomitean suomalaisen osaston puheenjohtaja
|