Maria Gustaava Jotuni

vuoteen 1906 Haggrén, vuodesta 1911 Jotuni-Tarkiainen
(1880–1943)

Maria Jotuni loi kirjailijana erityisesti vahvoja kuvauksia naisten elämästä, kohtalosta ja tunteista.

· kirjailija
· näytelmäkirjailija

Maria Jotuni opiskeli ylioppilaaksi tulonsa jälkeen Aleksanterin yliopistossa taidehistoriaa ja historiaa. Vaikka hän ei saanutkaan tutkintoa valmiiksi, yliopistossa vietetty aika ei ollut turha. Savokarjalaisessa osakunnassa Jotuni tutustui moniin kirjallisesti lahjakkaisiin henkilöihin, esimerkiksi Joel Lehtoseen, Otto Manniseen ja Viljo Tarkiaiseen. Yhdessä he pyrkivät kehittämään suomen kieltä ja kulttuuria. Myös V. A. Koskenniemi ja Heikki Ojansuu kuuluivat hänen ystäväpiiriinsä. Kirjallisen uran Jotuni aloitti julkaisemalla novelleja. Esikoiskokoelma ilmestyi vuonna 1905. Novelleissa, kuten muussakin tuotannossaan, Jotuni käsitteli avoimesti naisen elämään liittyviä tunteita ja seksuaalisuuttakin. Tosin 1900-luvun alussa niiden avoin käsittely ei läheskään aina saanut suopeaa vastaanottoa.

1910-luvulla Maria Jotuni siirsi kirjalliset tavoitteensa teatteriin. Vuonna 1914 sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa Jotunin toinen näytelmä Miehen kylkiluu, jonka suosio on jatkunut näihin päiviin asti. Kymmenen vuotta myöhemmin ilmestynyt näytelmä Tohvelisankarin rouva synnytti valtaisan kohun teatterin moraalisesta rappiosta. Loukkaantunut Jotuni siirtyi kirjoittamaan romaaneja. Hän osallistui 1930-luvun alussa Otavan kirjoituskilpailuun teoksellaan Huojuva talo. Jotuni kuitenkin veti teoksen pois kilpailusta, kun se ei voittanut ensimmäistä palkintoa. Teos julkaistiin lopulta vasta kaksikymmentä vuotta kirjailijan kuoleman jälkeen. Kirjailijana Jotuni oli etenkin lyhyiden tarinoiden ja dialogin mestari, vaikka hänen tuotannostaan ehkä muistetaankin parhaiten juuri romaani Huojuva Talo.


· 1900–1904
Taidehistorian ja historian opintoja Helsingin yliopistossa

· 1909, 1910, 1913–1914, 1927, 1929
Valtion kirjallisuuspalkinto

· 1930
Suomen Kirjailijaliiton kunniajäsen

· 1938
Aleksis Kiven rahaston kunniapalkinto

· 1941
Suomen kulttuurirahaston näytelmäkilpailun ensimmäinen sija