Emma Irene Åström valmistui ensimmäisenä suomalaisena naisena maisteriksi Keisarillisesta Aleksanterin yliopistosta vuonna 1882.

· maisteri
· opettaja

Emma Irene Åström oli lähtöisin hyvin köyhistä oloista, mutta sai osoittamansa tiedonjanon ansiosta tukea ja kannustusta opettajiltaan. Aluksi kotikunnan papit suostuttelivat Åströmin isän lähettämään tyttärensä Jyväskylän seminaariin. Suomen kansakoululaitoksen isä, Uno Cygnaeus, joka toimi silloin seminaarin johtajana myös kiinnostui Åströmin lahjakkuudesta. Hän ryhtyi tytön tukijaksi ja epäviralliseksi holhoojaksi. Cygnaeus ei kuitenkaan kannustanut Åströmiä jatkamaan yliopistossa, vaikka hankkikin hänelle erivapauden opiskella yliopistossa. Åström aloitti yliopisto-opintonsa filosofian ja latinan opiskelulla vuonna 1873. Isänsä kuoltua vuonna 1874 Åström joutui keskeyttämään opintonsa huolehtiakseen perheestään ja juuri Cygnaeus järjesti hänelle työpaikan Tammisaaren seminaarista. Cygnaeus myös vaikutti myöhemmin Åströmin viran vakinaistamiseen.

Emma Irene Åström jatkoi opintojaan yliopistossa muutaman vuoden päästä ja valmistuikin ensimmäisenä suomalaisena naisena maisteriksi vuonna 1882. Hän olisi ollut kiinnostunut jatkamaan opintojaan pidemmällekin, mutta velvollisuus perheensä toimeentulon turvaamisesta pakotti hänet töihin. Koko opiskeluaikansa Åström oli työskennellyt opettajana Helsingin kouluissa, mutta valmistuttuaan hän siirtyi takaisin Tammisaaren seminaarin. Åströmistä tehtiin naisliikkeen, naisten yliopisto-opiskelun ja etenkin ruotsinkielisen väestön esikuva. Hänen mainettaan kasvatti esimerkiksi Z. Topeliuksen hänestä kirjoittama runo sekä saman kirjailijan Tähtien turvatit -teoksen päähenkilön esikuvana oleminen. Åström tosin ei pitänyt itseään uranuurtajana, vaan hän katsoi opiskelullaan toteuttavansa vain omia yksityisiä päämääriään.