Karl August Engelbrekt Ahlqvist
(1826–1889)

August Ahlqvist oli merkittävä kielitieteilijä, fennougristiikan perustaja ja kirjallisuuskriitikko.

• professori
• rehtori
• fennomaani
• runoilija
• tutkimusmatkailija

August Ahlqvist oli Aleksanterin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden professorin viran ohella laaja-alainen kielentutkija. Hän teki esimerkiksi lukuisia tutkimusmatkoja itäiseen Suomeen, Keski-Eurooppaan sekä Venäjälle. Tutkimustuloksiaan hän julkaisi suomeksi, ruotsiksi ja saksaksi saavuttaen niillä kansainvälistäkin arvostusta. Ahlqvistin toimintaa Suomessa väritti innostus kotiseutua ja isänmaata kohtaan. Hänet jopa erotettiin hetkellisesti yliopistosta Venäjää hännystelevien kritikoinnista. Hän tekikin selkeän eron suomalais-ugrilaisiin sukukansoihin liittäen suomalaisen kulttuurin länteen. Tästä syystä Ahlqvist maltillisena fennomaanina ajautui riitoihin radikaalimman siiven, etenkin Yrjö-Koskisen kanssa.

Aleksanterin yliopiston rehtorina August Ahlqvist saavutti yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. Astuessaan vuonna 1884 virkaan hän piti ensimmäisen suomenkielisen rehtorinpuheen. Ahlqvist osoitti kielentutkimuksen ohella kiinnostusta myös lukuisille muille aloille. Kirjallisuuskriitikkona hänen huomionsa kiinnittyi teosten sisällön ohella myös suomen kielen asuun. Ahlqvist oli ankara kirjallisuuskriitikko, joka tuki toisia kirjailijoita, mutta suhtautui kielteisesti muun muassa Aleksis Kiven tuotantoon. Omia taiteellisia tuntojaan hän ilmaisi kirjoittamalla runoja nimimerkillä A. Oksanen. Tunnetuimpia Oksasen yksittäisistä runoista on maakuntalauluna kuuluisaksi tullut Savolaisten laulu. Oman tuotantonsa ohella Ahlqvist käänsi niin asiaproosaa kuin runojakin, esimerkiksi J. L. Runebergin tekstejä. Suomentajana hän myös kehitti suomen kieltä laajentamalla sen sanavarastoa maantieteeseen liittyvillä termeillä kuten maapallo ja napapiiri.