Tutkimus / Forskning / Research

Forskare eller arbetsgrupper har en möjlighet att publicera grundinformation om olika aktuella universitets- eller högskolehistoriska projekt på nätverkets webbplats.

Vänligen skicka in följande uppgifter: 1) namn/titel på projektet/arbetet, 2) forskarens, koordinators och/eller arbetsgruppens namn, 3) en abstrakt om projektet/arbetet på max. 200 ord, 4) projektets kontaktuppgifter/webbplatsens adress el. dyl. Uppgifterna tas emot av Pieter Dhondt: pieter.dhondt(AT)helsinki.fi.

Alueelliset valtajärjestelmät ja Viipurin Korkeakouluperintö
The Finnish Higher Education System. Evolution and transformation in a Baltic context 1800-1940
From claims for autonomy to management by results
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan historiaprojekti
Joensuun yliopiston 40-vuotishistoria
Jyväskylän yliopiston historia
Käsinkirjoitetut lehdet vaihtoehtoisena julkaisumuotona 1800-luvun ja 1900-luvun alun Suomessa
Lapin yliopiston 25-vuotishistoria
Nylands nations konstkatalog - Galleria Nylandensis
Opiskelijakirjaston historia, Helsingin yliopisto
Teknillisen korkeakoulun 100-vuotishistoriaprojekti
Ylioppilaslehti 100 vuotta

Alueelliset valtajärjestelmät ja Viipurin Korkeakouluperintö - Itä-Suomen yliopistokysymys alueellisten ja akateemisten identiteettien määrittäjänä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa

Kyseessä on väitöskirjatutkimus, jossa tutkimusidea lähtee tarpeesta tarkastella Itä-Suomen yliopistokysymystä, kysymystä Viipurin karjalaisen korkeakouluperinnön jakamisesta Etelä- ja Pohjois-Karjalan kesken, alueellisesta (ruohonjuuritason) näkökulmasta käsin. Tässä tapauksessa lähdetään liikkeelle lähtökohdasta, että ihmiset muodostavat sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta alueet, alueilla toimivat instituutiot ja niille ominaiset identiteetit. Toisin sanoen ihmisten – ovat he sitten professoreja, toimitusjohtajia tai kaupunginjohtajia – arvot, asenteet ja ympäristö, jossa he elävät arkeaan ja tekevät työtään ohjaavat heidän käyttäytymistään ja sitä kautta myös alueiden ja niiden instituutioiden tapaa toimia. Toisaalta yliopistojen identiteetit määrittyvät pitkälti niissä vaikuttavien ihmisten toiminnan: tutkimuksen ja opetuksen kautta, joten myös perinteiset korkeakoulu- ja tiedepoliittiset aspektit on otettava tutkimuksessa huomioon.

Tässä mielessä onkin mielenkiintoista selvittää:

- Kuinka Joensuun ja Lappeenrannan yliopistojen sekä niitä ympäröivien alueiden välinen vuorovaikutus on heijastunut maakuntien ja Itä-Suomen identiteetteihin yleensä sekä vastavuoroisesti: kuinka paljon yliopistojen akateemisissa identiteeteissä näkyy alueen toimijoiden kädenjälki?
- Kuinka paljon Itä-Suomen yliopistokysymyksessä oli ruohonjuuritasolta tarkasteltuna arvoihin perustuvaa aatteellista jatkumoa viipurilaisten korkeakouluhankkeelle?
- Mitkä olivat viipurilaisen korkeakouluperinnön vaalinnasta kiistelleiden joensuulaisten ja lappeenrantalaisten odotusarvot uusia korkeakouluja kohtaan? Kuinka nämä odotusarvot muuttuivat korkeakoulujen toimintojen kehittyessä monitieteellisen yliopiston suuntaan?
- Miten nämä alueelliset odotusarvot olivat rinnastettavissa korkeakoulujen omiin akateemisiin päämääriin sekä valtiovallan Joensuun ja Lappeenrannan korkeakouluja kohtaan asettamiin korkeakoulu- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin?

Tutkija, FM Mikko Kohvakka
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Etelä-Karjala-instituutti
040 7195764, mikko.kohvakka@lut.fi

The Finnish Higher Education System. Evolution and transformation in a Baltic context 1800-1940

Dr. Pieter Dhondt, in collaboration with prof. dr. em. Matti Klinge en prof. dr. Laura Kolbe

How did the Finnish higher education system develop itself into a European, innovative and modern model? In Finnish historiography, the cliché of increasing German influence at the universities throughout the nineteenth and first half of the twentieth century prevails. However, I suspect that along with the German neo-humanistic model, universities in Sweden and particularly Russia also played an important role in reforming the Finnish higher education system from 1808 onwards. Was the enthusiasm for the German system as all-encompassing as often is suggested? Or did the University of Helsinki use the features of the German university in a pragmatic way and adapt them to suit the particularities of the Finnish system, as was the case in so many other countries?

With these questions in mind, I will examine the Finnish universities as international institutions in different respects, viz. educational, philosophical and political. Within this project, the following topics will be researched: 1) "University History in Northern Europe - State of the Art", 2) "The echo of the 4th centenary of Uppsala University in 1877. Nordic universities as examples in Europe", 3) "Ambiguous loyalty to the Russian Tsar. The universities of Dorpat and Helsinki as nation building institutions (1800-1850)", 4) "The development of the idea of a university in nineteenth- and early twentieth-century Finland", and 5) "Finnish universities as political institutions".

pieter.dhondt(AT)helsinki.fi

From claims for autonomy to management by results.
Academic Staff, Its Conditions and Subjectivity in Finland c. 1975-1995

Marja Jalava, FT, historian dosentti, tutkijatohtori (HY) 1.1.2007-31.12.2009

The study deals with the transformation of the university and the conditions of academic staff (i.e. academic persons involved in research and teaching) in Finland. It focuses on the 1975-1995 period, beginning with the economic stagnation of the mid-1970s and terminating with the great depression of the 1990s. At that time, the expansion of the university network was over and academic staff had to face the dual reality of diminishing funding and offices whilst, especially from the 1980s on, funds were allocated increasingly for business-related R & D product development.

The present study has three specific aims, the emphasis being on the latter two: (1) to provide an overview of the most significant structural, political, and legislative re-formations on the external conditions of the university of the period; (2) to find out how academic staff interpreted these conditions; and (3) to analyze how these interpretations have modified their subjectivity (i.e. personal latitude regarding one's conditions, possibility of agency, set of values, reflections on life etc.). In general, the study aims at drawing comparisons between the changes that happened in Finland and in other European countries during the 1975-1995 period. Simultaneously, the transformation of academic life is also paralleled with changes in working life as a whole.

Marja Jalava

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan historiaprojekti

Vuonna 2008 maatalous-metsätieteellinen tiedekunta viettää 100-vuotisjuhlavuottaa. Tuolloin tulee kuluneeksi 100 vuotta metsänhoitajien koulutuksen eli korkeimman metsäopetuksen alkamisesta Aleksanterin-Yliopistossa, nykyisessä Helsingin yliopistossa. Samana vuonna katsotaan nykyisen maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan edeltäjän, Aleksanterin-Yliopiston filosofisen tiedekunnan maanviljelys-taloudellisen osaston aloittaneen toimintansa kokonaisuudessaan. Vuotta aikaisemmin tiedekuntaosastossa alkoi korkein maatalousopetus eli agronomien koulutus. Tätä ennen tiedekuntaosastoon oli perustettu ensimmäiset oppituolit vuonna 1896. Itsenäinen maatalous-metsätieteellinen tiedekunta aloitti toimintansa vuonna 1924.

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan historiateoksen ensimmäinen osa (tiedekunnan historia vuoteen 1944) julkaistaan 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi syksyllä 2008. Se kertoo maatalous- ja metsätieteiden alkuvaiheista Suomessa 1700-luvulta alkaen, maa- ja metsätalouden korkeimman opetuksen alkamisesta maaseutuopistoissa 1800-luvulla, tutkimuksen ja opetuksen akatemisoitumisesta eli korkeimman maatalous- ja metsäopetuksen siirtymisestä yliopistoon sekä maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ja sen edeltäjän, maanviljelys-taloudellisen tiedekuntaosaston synnystä, laajentumisesta ja kasvusta, tiedekunnan asemasta yliopistoyhteisössä sekä useita vuosikymmeniä jatkuneesta maatalouskorkeakoulukeskustelusta. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan historian tarkoitus ei ole ensisijaisesti tutkia tiedekuntaa tieteenhistorian näkökulmasta eli tieteen kehitystä vaan yliopistohistoriallisesta näkökulmasta eli tarkastella tieteellisen yhteisön tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisten ulottuvuuksien keskinäisiä suhteita. Keskeisin tutkimushaaste on pohtia dynamiikkaa, joka on ohjannut tiedekunnan toimintaa, eli mihin tarpeisiin tiedekunta on syntynyt ja perustettu, miten tiedekunta on vastannut ajan, talouden ja politiikan – erityisesti maa- ja metsätalouden ja maatalouspolitiikan – haasteisiin ja miten tämä näkyy muutoksina kuten laajenemisena (uusien oppiaineiden ja laitosten perustaminen sekä tilojen laajeneminen), ja miten yhteydet muun muassa tutkimuslaitoksiin ja kansainväliseen tutkijayhteisöön ovat vaikuttaneet tiedekunnan kehitykseen. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan historia myös vertaa tiedekunnan kehitystä ulkomaisten maa- ja metsätalousyliopistojen, -korkeakoulujen ja -tiedekuntien kehitykseen.

(tiedekunnan historiasta: http://www.mm.helsinki.fi/esittely/historiaa.htm)

FM, historiantutkija Tero Halonen
PL 35 (Vironkatu 1, huone 248)
00014 Helsingin yliopisto
tero.halonen(at)helsinki.fi
puhelin: 050 5897397

Joensuun yliopiston 40-vuotishistoria

Koordinaattori: dosentti, erityistutkija Arto Nevala

Joensuun korkeakoulun - nykyisen yliopiston - toiminnan aloittamisesta tulee syksyllä 2009 kuluneeksi neljä vuosikymmentä. Korkeakoulu näet perustettiin osana niin sanotun Itä-Suomen yliopistokysymyksen ratkaisua keväällä 1966. Valmisteluvaiheen jälkeen korkeakoulun toiminta alkoi opettajien täydennyskoulutuksella syksyllä 1969. Seuraavana vuonna aloitettiin myös akateeminen, korkeakoulututkintoihin tähtäävä opetus.

Valmisteilla olevan 40-vuotishistorian tarkoituksena on ensinnäkin selvittää, miten Joensuun korkeakoulun valmisteluprosessi eteni. Olennaista siinä oli, että alun perin vain opettajakoulutusta varten perustetusta opinahjosta muotoutui valmisteluvaiheen aikana "oikea" korkeakoulu, johon opetuksen lisäksi kuului alusta asti myös tutkimus. Toisena isona tavoitteena on analysoida, miten Joensuun korkeakoulu kasvoi ja laajeni pienestä parin sadan opiskelijan yksiköstä nykymuotoiseksi, suomalaisittain keskisuureksi ja monitieteiseksi yliopistoksi. Kolmantena teemana on pohtia, miten Joensuun korkeakoulun ja yliopiston kehitys kytkeytyi suomalaisen korkeakoulutuksen muutokseen ja siirtymiseen eliitin kouluttamisesta massayliopistovaiheen kautta universaalin korkeakoulutukseen. Mitkä yhteiskunnalliset ja korkeakoulupoliittiset linjaukset toisin sanoen olivat näiden muutosten taustalla?

Neljäntenä isona kokonaisuutena käsitellään Joensuuta osana 1990-luvulla käynnistynyttä modernin korkeakoulupolitiikan toteuttamista. Miten uudenlaiset linjaukset toteutuivat yliopiston käytännön toiminnassa, miten painopisteet ovat muuttuneet ja millainen yksittäisen yliopiston autonomia tai liikkumavara todellisuudessa on viime vuosikymmeninä ollut - siinä tähän osion tärkeimpiä kysymyksiä. Tutkimuksessa selvitetään myös käynnistämisvaiheessa olevan Joensuun ja Kuopion liittoyliopistohankkeen taustaa ja käytännön toteuttamista. Lopuksi arvioidaan Joensuun yliopiston vaikuttavuutta ja sen muuttumista niin sijaintialueen, koko valtakunnan kuin kanslianvälisen tiedeyhteisön näkökulmasta.

Hankkeeseen liittyy varsinaisen 40-vuotishistorian (dos. Arto Nevala) lisäksi Joensuun korkeakoulu politisoitumista käsittelevä väitöskirjahanke (FM Alina Kuusisto) sekä Joensuun yliopiston opiskelijakunnan rakennetta selvittä pro gradu-tutkielma (fil.yo Marika Vatanen).

Koordinaattori: dosentti, erikoistutkija Arto Nevala
Joensuun yliopisto / historian oppiaineryhmä
PL 111, 80101 Joensuu
013-2514395 tai 050-3097154
arto.nevala(AT)joensuu.fi

Jyväskylän yliopiston historia

Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksessa on tekeillä Jyväskylän yliopiston historia, joka julkaistaan vuonna 2008. Kaksiosaisen teoksen ensimmäinen osa kattaa Jyväskylän seminaarin ja Kasvatusopillisen Korkeakoulun ajan eli vuoteen 1966. Toinen osa tulee ulottumaan vuodesta 1966 vuoteen 2004. Yliopiston historiassa käsitellään siis seminaarin ja korkeakoulun aikaa, ja yliopiston syntyhistoriaa osana Suomen yleistä yhteiskunta- ja korkeakoulupolitiikkaa. Yliopistokauden historiakirjoituksessa esiin nousevat omina kokonaisuuksinaan yliopiston hallinto, henkilöstö ja opiskelijat, opetus ja tutkimus, julkisuuskuva ja verkostoituminen, sekä yliopistoperinteet. Lisäksi erillisenä kokonaisuutena esitellään yliopiston rakentaminen, suunnittelu ja arkkitehtuuri.

Yliopiston, Historian ja etnologian laitoksen sekä kirjoittajien edustajista muodostettu historiatoimikunta on valvonut työn etenemistä. Historiateoksen asiasisällöstä vastaava päätoimittaja on prof. Toivo Nygårdin ja toimitussihteeri FT Piia Einonen. Einonen ja Nygård sekä Historian ja etnologian laitoksen johtaja prof. Petri Karonen muodostavat teoksen toimitusneuvoston.

Professori Petri Karonen
Puh. 014-260 1259
karonen(AT)campus.jyu.fi

Professori Toivo Nygård
Puh. 014-260 1260
tnygord(AT)campus.jyu.fi

FT, tutkija Piia Einonen
Puh. 014-260 1267
piia.einonen(AT)campus.jyu.fi

Käsinkirjoitetut lehdet vaihtoehtoisena julkaisumuotona 1800-luvun ja 1900-luvun alun Suomessa.

FT Kirsti Salmi-Niklander, tutkijatohtorin projekti, Suomen Akatemian rahoitus 2007-2009.

Tutkimuksessa tarkastellaan käsinkirjoitettuja lehtiä vaihtoehtoisena julkaisumuotona 1800-luvun ja 1900-luvun alun Suomessa. Teoreettiset lähtökohdat liittyvät käsikirjoituskulttuurin ja kirjoittamisen historian tutkimukseen sekä mikrohistoriaan. Tarkastelen käsinkirjoitettujen lehtien merkityksiä pienyhteisöissä sekä niiden lajityyppejä ja kerronnan keinoja. Hankkeen laaja osatutkimus käsittelee suullisen perinteen representaatioita 1800-luvun opiskelijakulttuurissa. Miten suullista perinnettä määriteltiin, rajattiin ja muokattiin osakunnissa ja osankuntalehdissä? Miten suullisen perinteen määrittelyt ja käyttötavat suhteutuivat 1800-luvun kulttuurisiin ja ideologisiin virtauksiin sekä opiskelijayhteisön sisäiseen dynamiikkaan ja kommunikaatioverkostoihin? Millaisia kiistoja ja erimielisyyksiä suullinen perinne, sen kerääminen ja julkaiseminen synnyttivät? Käsinkirjoitettujen osakuntalehtien lisäksi käytän lähdeaineistona osakuntien pöytäkirjoja ja historiikkeja, kaunokirjallisuutta, Kansanrunousarkiston perinnekeräelmiä sekä henkilöarkistoja.

Kirsti Salmi-Niklander
Folkloristiikka, PL 59
00014 Helsingin yliopisto

Puh: 09-191 22293, 040-724 9760
salminik(AT)mappi.helsinki.fi

Lapin yliopiston 25-vuotishistoria

Kirjoittajat: FT Matti Salo ja FT Marianne Junila

Kyseessä on Lapin yliopiston tilaama historia, joka kattaa yliopiston ensimmäiset 25-vuotta ja jossa erityistä painoa on pantu perustamisprosessin kuvaukselle. Teoksen kirjoittaminen on kesällä 2007 loppuvaiheessaan.

Lehtori Matti Salo
Historian laitos
PL 1000
90014 Oulun yliopisto
Puh: 08-5533339
Fax: 08-5533315
Sähköposti: matti.salo(AT)oulu.fi

Nylands nations konstkatalog - Galleria Nylandensis

Redaktörer: fil. mag., doktorand (konsthistoria) Maria Vainio och fil. mag., doktorand (historia) Michaela Bränn. Redaktionsassistent: fil. stud. (historia) Lotta Nylund.

Projektets ledningsgrupp: Förtroendenämnden för Nylands nations konstsamlingar: intendent Margaretha Ehrström, Museiverkets Byggnadshistoriska avdelning, kammarrådet, VD Mikael Westerback, konsthistoriker Joachim Borgström och fil. mag. Michaela Bränn.

Nylands nation vid Helsingfors universitet utger en illustrerad katalog över sina konstsamlingar i samband med nationens 365-årsjubileum våren 2008. Nationens samling utgör en av de största (drygt 200 konstverk) och värdefullaste inom studentsamfunden i Finland. Katalogen består av presentationer av samlingens olika delar (matrikeluppgifter) samt vetenskapliga, ämnesspecifika artiklar. Nationens konstsamling placeras i katalogen i en idéhistorisk kontext. Katalogens struktur utgår ifrån nationshuset och konstsamlingens tematik. Läsaren får därmed en möjlighet att bekanta sig med ett av Helsingfors äldsta "svenska rum" och dess kulturhistoria.

Huvuddelen av konstsamlingens målningar är porträtt av forna studentledare, inspektorer och kuratorer och i sin tid även betydelsefulla personer inom den tidiga svenskhetsrörelsen och senare inom det finländska samhälls- och kulturlivet. I samlingen ingår även konstverk med anknytning både till platser, till personer och studentliv. I Nylands nations samling ingår även skulpturer, glasmålningar och teckningar. Samlingarna utgörs även av det vikingamytologiskt (svekomanskt) inspirerade nationshuset och dess föremål och möbler samt nationens arkivsamlingar. Nationen har under årens lopp varit initiativtagare till olika gravmonument och minnesstoder, bl.a. minnesvården vid Eugen Schaumans grav i Borgå och minnesvården över A. O. Freudenthal vid Sandudds gravgård i Helsingfors.

Michaela Bränn michaela.brann(AT)helsinki.fi

Opiskelijakirjaston historia, Helsingin yliopisto

VTT Hanna Kuusi

Helsingin yliopiston Opiskelijakirjasto on Suomen vanhimpia tieteellisiä kirjastoja, perustettu 1858. Tutkimusprojektin tarkoituksena on tutkia, kuinka Opiskelijakirjaston vaiheissa suomalaisen yliopistolaitoksen kehitys, tieteen paradigmaattiset muutokset, yliopistopedagogiikan kehitys ja tieteellisten kirjastojen roolin ja merkityksen muotoutuminen kytkeytyvät laajempiin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin murroksiin. Tutkimus pyrkii valottamaan Opiskelijakirjaston toimintaa korkeakoulutuksen tasa-arvoistumisen, tieteen kansainvälistymisen ja muuttuvien opiskelukulttuurien kontekstissa osana pienen kansakunnan sivistyshistoriaa. Lisäksi virtuaaliyliopiston haasteisiin vastaaminen tuo uuden ja tärkeän ulottuvuuden tuoreimpaan historiaan.

Projektin ajankohta: elokuu 2007-2010.

hanna.kuusi(AT)helsinki.fi
- verkkosivut tulossa myöhemmin

Teknillisen korkeakoulun 100-vuotishistoriaprojekti

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata suomalaisen teknillisen korkeakouluopetuksen ja Teknillisen korkeakoulun 1900-luvun historia. Tutkimuksen pääkysymykset liittyvät teknillisen opetuksen järjestelmän kehitykseen ja resurssikysymyksiin, sekä teknillisen kulttuurin tärkeimmät käännekohdat. Teos julkaistaan TKK:n 100-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 2008 kahdessa osassa. Kustantaja on WSOY.

Vuoden 2008 juhlavuoden aikana julkaistaan myös R- ja M-osastojen historiat, joiden kirjoittaja on fil. maist. Jutta Julkunen.

Fil. toht, dos. Panu Nykänen
PL 1000, 02015 TKK
puh. 09 451 2012
panu.nykanen(AT)tkk.fi

Ylioppilaslehti 100 vuotta

Valt.tri Jukka Kortti, historiankirjoittaja, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Projekti perustuu Ylioppilaslehden historiankirjoitukseen. Lehti täyttää sata vuotta 2013, jolloin tutkimus on tarkoitus julkaista. Työ alkoi 1.10.2006 ja sen rahoittaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Työtä valvoo erityinen, HYY:n asettama historiatoimikunta, joka kokoontuu pari kertaa vuodessa.

Ylioppilaslehti (1913-) perustettiin Helsingin yliopiston suomenkielisten osakuntien toimesta ylioppilaiden lehdeksi. Se siirtyi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistukseen 1940-luvun lopulla. Alun "opiskelijoiden ammattilehti" muuttui pian myös tärkeäksi "kulttuuripoliittiseksi lehdeksi". Painotukset lehden historiassa ovat sen jälkeen vaihdelleet paljolti ylioppilasmaailman ja laajemmankin yhteiskunnallisen ja kulttuurisen aateilmaston sekä muun kehityksen mukaan. Ylioppilaslehti on ollut ajoittain myös merkittävä kulttuurikritiikkilehti. Sitä ovat toimittaneet ja avustaneet vuosien varrella iso osa paitsi Suomen myöhempää poliittista, myös kulttuurista eliittiä. Ylioppilaslehden historia avaa ainutlaatuisen ikkunan koko Suomen 1900-luvun historiaan.

Tarkempaan analyysin Ylioppilaslehden historiassa otetaan lehden talouden, ulkoasun yms. lehden "sisäisen" historian lisäksi muun muassa sen rooli ylioppilaiden ammattilehtenä ja HYY:n lehtenä; toimituskäytäntöjen ja toimittajataustojen muutokset; suhde yliopistoon; poliittisuus; kulttuurilehtenä; kansainvälisyys; suhde kirkkoon, alkoholiin ja naisylioppilaisiin.

Projektin kantavana ajatuksena teoreettisissa ja metodologisissa lähestymistavoissa on, että Ylioppilaslehteen suhtaudutaan mediana ja toisen polven mediahistoriallisena tutkimuskohteena. Metodologisesti lähestymistapa tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että koska sekä Ylioppilaslehdestä kuin sitä julkaisevasta Ylioppilaskunnasta on jo aikaisemmin kirjoitettu historiateoksia, voin tämän perustutkimuksen pohjalta ponnistaa uusiin näkökulmiin. Asetelma tarjoaa myös mahdollisuuden hyödyntää tapahtuma- ja aatehistoriallisten lähestymistapojen lisäksi yhteiskunta- ja kulttuurintutkimisellisia näkökulmia. Tällaisia ovat esimerkiksi vertaileva historiantutkimus sekä sukupolvi- ja julkisuusteoriat. Kontekstit ja niiden määrittäminen nousevat tärkeään asemaan edellä mainituissa lähestymistavoissa.

Valt. tri Jukka Kortti
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY)
Leppäsuonkatu 9 C
00100 Helsinki

puh: työ 050 582 4082
fax: 09 13114282

jukka.kortti(AT)helsinki.fi