SUOMEN 1700 -LUVUN TUTKIMUKSEN SEURA
Esittely
Hallitus
Jäsenet
Säännöt
Ajankohtaista
Kalenteri
Linkit
Liity jäseneksi

Yhteystiedot

info-1700(at)
helsinki.fi

 

 

.


THE ENLIGHTENMENT: CRITIQUE, MYTH AND UTOPIA

International symposium
17th and 18th October 2008, Helsinki

Symposium webpage: http://www.helsinki.fi/historia/enlightenment/cfp.htm).


CALL FOR PEPRS SUOMEKSI

VALISTUS: KRITIIKKI, MYYTTI JA UTOPIA

Kansainvälinen seminaari Helsingissä
17.-18. lokakuuta 2008

Valistusta (the Enlightenment, Aufklärung, les Lumières, upplysningen) on väitetty modernin eurooppalaisen aikakauden aluksi. Kansainvälinen seminaari valistuksen perinnöstä ja sen reseptiosta pyrkii tarkastelemaan seuraavankaltaisia kysymyksiä: Missä määrin valistuksen perintö ja myytit valistuksesta vaikuttavat edelleen, kyseenalaistettuinakin? Perustuuko tieto havaintoon ja järkeen? Onko järki universaali? Voiko luontoa hallita tiedon avulla ja tyydyttääkö luonnon manipulointi ihmisen tarpeet? Perustuvatko yhteiskunnat kansalaisten tahdolle? Vastasivatko valistusfilosofit myönteisesti näihin kysymyksiin? Vai heijastavatko tällaiset kysymykset itse asiassa vain oman aikamme ennakkoluuloja ja myyttejä valistuksesta? Kuka nykyisin vannoo valistuksen nimiin ja kuka vastustaa sitä? Miten uusi tutkimus on pakottanut meitä arvioimaan uudelleen kuvaamme valistuksesta?

Suomen 1700-luvun tutkimuksen seuran (http://www.helsinki.fi/historia/1700/) järjestämän valistusseminaarin tarkoituksena on luoda tieteidenvälinen katsaus aikalaiskeskusteluihin ja nykytutkimukseen. Ensinnäkin valistuksen avaintekstit ja niiden takaa paljastuva laajempi yhteiskunnallinen muutos ovat nousseet uudenlaisen mielenkiinnon kohteeksi. Ranskalaisella ja saksalaisella valistusfilosofialla on tärkeä asema keskusteluissa kritiikistä ja emansipaatiosta. Toisaalta näiden pyrkimysten ja metaforien rinnalle on nostettu varsinkin skotlantilaisesta valistuksesta periytyvät käsitteet moraalista ja yhteisöllisyydestä. Niistä on tullut entistä ajankohtaisempia keskustelussa globalisaatiosta, monikulttuurisuudesta ja suvaitsevaisuuden rajoista. Kolmas ajankohtainen valistusteema on sen suhde uskontoon. Pitkäikäisen käsityksen mukaan valistus irrotti uskonnon ja yhteiskunnan toisistaan, luoden uskonnolle oman alueen, jossa toimia. Tapahtuiko näin todella?

Puhujat ja työryhmät

Seminaarin ensimmäinen päivä koostuu kahdesta ulkomaisesta ja kahdesta suomalaisesta avainluennosta. Ulkomaiset pääpuhujat ovat:

Prof. Miguel Benítez Sevillan yliopistosta on yksi 1700-luvun radikaalia valistusta edustavan ja laittomina käsikirjoituksina levitetyn filosofisen klandestiinikirjallisuuden johtavia asiantuntijoita. Benítez on julkaissut aiheesta mm. teokset La Face cachée des Lumières. Recherches sur les manuscrits philosophiques clandestins de l'âge classique (1996) ja L'Oeuvre libertine de Bonaventure de Fourcroy (2005). Benítez esitelmöi seminaarissa otsikolla "'A gigantic manifestation of spinozism': Spinoza dans la littérature clandestine".

Prof. Jean Marie Goulemot on Toursin yliopiston emeritusprofessori. Goulemot on julkaissut mm. teokset Règne de l'histoire. Discours historiques et révolutions, XVIIe-XVIIIe siècle (1996), Adieu les philosophes. Que reste-t-il des lumières ? (2001), ja L'amour des bibliothèques (2006). Goulemot esitelmöi seminaarissa otsikolla "L'instrumentalisation politique des Lumières (XIXe -XXe siècles)".

Toisena päivänä keskustellaan työryhmissä osallistujien alustusten (20 min.) pohjalta. Ehdotusten aihe on vapaa, mutta esitelmäkutsussa kannustetaan seuraaviin valistusteemoihin.

  • Miten valistuksen (ja sen kritiikin) teemoiksi yleensä mielletyt aiheet kehittyivät 1700-luvun alku- ja jälkipuolen filosofisissa, kirjallisissa ja yhteiskunnallisissa keskusteluissa?

  • Miten valistuksen teesejä manifestoitiin (vrt. Kant, Was ist Aufklärung?) ja miten nuo esitystavat vaikuttivat ja muuntuivat 1700-luvun jälkeen?

  • Miten 1800- ja 1900-lukujen mittaan kehittyneet tulkinnat ja valistuskuvat vaikuttavat myöhemmässä tutkimuksessa ja yleisissä käsityksissä?

  • Miten kansalliset painotuserot erottuvat valistuksen nykyperinnössä? Mikä oli ja on valistuksen merkitys Ruotsissa ja Suomessa?

  • Valistus utopiana 1700-luvulla ja tänään? Onko 'vastavalistuskin' utopia?

Järjestelytoimikunta

Minna Ahokas (Helsingin yliopisto), Timo Kaitaro (Helsingin yliopisto), Petter Korkman (Helsingin yliopisto), Mikko Lahtinen (Tampereen yliopisto), Kari Saastamoinen (Helsingin yliopisto) ja Charlotta Wolff (Helsingin yliopisto).

Abstraktit (kork. 200 sanaa) esitelmäehdotuksista työryhmiin pyydetään lähettämään Timo Kaitarolle (timo.kaitaro@helsinki.fi) tai Minna Ahokkaalle (minna.ahokas@helsinki.fi) toukokuun 2008 loppuun mennessä.

 

 

 

Takaisin
kalenteriin
In english På svenska En francais