Itämeren tila ja tulevaisuus tieteidenvälisesti 3 - 6 op

 

Kurssin tunniste	80130
Vastuuopettaja Kurssin koordinaattori	Janna Pietikäinen Heli Honkanen
Vastuuyksiköt	Ympäristötutkimuksen ja -opetuksen yksikkö HENVI
Aika ja paikka	Viikki 4. opetusperiodi 15.3.-3.5.2012 Luennot torstaisin klo 14-17 Paikka: Biokeskus 2, AUD 1041
Tietoa opintojaksosta	Opintojakson voi liittää perus- tai jatkotutkintoon oman pääaineen tutkintovaatimusten puitteissa, tai sen voi liittää Ympäristöalan monitieteisen sivuaineen kokonaisuuteen (YMS).
Ilmoittautuminen	WebOodi Jos pyrit projektitöitä tekemään, merkitse ilmoittautumisen yhteydessä ryhmät kiinnostusjärjestyksessä sinua kiinnostavin ryhmä ensimmäisenä.
Laajuus ja kurssille hyväksyminen	Kurssin voi suorittaa joko 3 op:n laajuisena luentokurssina tai 6 op:n laajuisena luento- ja projektityökurssina. Luentokurssi on avoin kaikille opiskelijoille . Projektityöskentelyyn voidaan hyväksyä ilmoittautumis-järjestyksessä enintään 24 opiskelijaa, joiden toivotaan olevan aineopintojen vaiheessa tai pidemmällä omassa pääaineessa. Projektityöhön toivotaan opiskelijoita sekä yhteiskuntakuntatieteistä ja  humanistisistä tieteistä että luonnontieteistä. Projektityöryhmiin haetaan ilmoittaumisen yhteydessä. Lue projektien kuvaukset alla.
Kurssin suorittaminen	Luentokurssi 3 op Työtunnit: Luennot: 21 h, oppimispäiväkirja 45 h, kirjallisuuteen perehtyminen 15 h, yht 81 op. --> Oppimispäiväkirjan kirjoittajan ohjeet   Luentokurssi ja projektityön tekeminen 6 op Kurssilla työskentelee 3 projektityöryhmää, jotka laativat ohjatusti Itämeri-raportit. Raportissa käsitellään Itämeren tilan parantamisratkaisuja, arviointia ja työn tulokset esitellään viimeisellä kurssikerralla. Työtunnit: luennot+op-kirja 81 h + aloitustilaisuus 3 h, ryhmätapaamiset ja/tai verkkokeskustelut 7*2 h=14 h, aineiston käsittely 20 h, itsenäinen kirjoittaminen 24 h, yhteenveto ja esityksen laatiminen 20 h, YHT. 162 h. Tarkemmat ohjeet oppimispäiväkirjojen kirjoittamiseen, katsauksen ja raportin laatimiseen tullaan antamaan Moodlessa.   Itämeri-moodlen avain lähetetään kurssille Weboodissa ilmoittautuneille ennen kurssin alkamista
Arvostelu	Kurssi arvostellaan yleisellä asteikolla 0-5. Oppimispäiväkirjojen arvosteluperusteet. Näitä sovelletaan myös Itämeri-katsauksen arviointiin.
Lisätietoa	Vastuuopettaja Janna Pietikäiseltä ja koordinaattori Heli Honkaselta.

 

Kurssin ohjelma 2012

Päivämäärä torstai	Aika	Luennot Viikissä Biokeskus 2, auditorio 1041	Luennoitsija
15.3.	14.15 -15.30	Töölönlahti ja Itämeren rehevöitymisen historia	Simo Laakkonen
	15.45 - 17.00	Kuormituksen synty ja valuma-alueiden näkökulma	Helinä Hartikainen
22.3.	14.15 -15.30	Aloituskerta, projektityöalojen tutkimuksen esittely (kaikille)	Anne Ala-Pöllänen Helena Soinne Laura Virtanen
	15.45 - 17.00	Projektitöiden ohjeistus (ryhmätyön tekijöille)	Janna Pietikäinen ja projektityöohjaajat
29.3.	14.15 -15.30	Typpi ja Itämeri	Harri Kuosa (SYKE)
	15.45 - 17.00	Fosfori ja rehevöityminen	Kaarina Lukkari (SYKE)
5.4.		Luennot PERUTTU.	Luennot pidetään 12.4. ja 26.4.
12.4.	14.15- 15.00	Taloudelliset ohjauskeinot ravinnepäästöjen hallinnassa	Sami Hautakangas
	15.05-15.50	Ihminen Itämerellä holoseenikauden alusta historialliselle ajalle	Mika Lavento
	16.10 - 17	Long-term effects of human impact on Baltic Sea and its ecosystem health	Alf Norkko
19.4.	14.15 -15.30	Kv. sopimukset, Itämeren ympäristöpolitiikka	Anna-Stiina Heiskanen (SYKE)
	15.45 - 17.00	Vieraslajit - haitat, kansainväliset sopimukset ja tulevaisuus	Maiju Lehtiniemi (SYKE)
26.4.	14.15 -15.00	Maatalouden ympäristötekniset keinot hallita kuormitusta	Laura Alakukku
	15.05 - 15.50	Kalastuksen ekonomia, esim. Itämeren lohenkalastus	Marko Lindroos
	16.10 - 17	Suomenlahden eri riskitekijöiden yhdistäminen	Sakari Kuikka
3.5.	14.15 - 17	Kurssin päätös: Opiskelijatöiden esittely	Kaikki opettajat

 

Projektityöt

Itämeren tilaa ja ja ympäristöongelmia kartoitetaan ja ratkaistaan kolmessa monitieteisessä projektiryhmässä. Projektityöskentelyyn voidaan hyväksyä enintään 24 opiskelijaa, jotka valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Näiden toivotaan olevan aineopintojen vaiheessa tai pidemmällä omassa pääaineessa. Projektityöhön toivotaan opiskelijoita sekä yhteiskuntakuntatieteistä ja  humanistisistä tieteistä että luonnontieteistä. Projektityöskentely tapahtuu kolmessa ryhmässä, jotka työskentelevät sekä pääosin verkossa mutta myös kasvokkaisissa kokouksissa. Ryhmien aiheet on esitylty alla. Ilmoittautumisen yhteydessä projektityöskentelyyn hakevat ilmoittavat ryhmät kiinnostavuusjärjestyksessä kiinnostavin ensin.

Valmiit projektityöt

Lukekaa ryhmien raportit jotta olette valmistautuneet keskusteluun torstaina 3.5. klo 14 -17.

1. Virheistä oppii? Turvallinen merenkulku Itämerellä. Jonna Laine, Liisa Jalkanen, Sirkku M-L Pohja, Heini Kaasalainen, Katja Virtanen, Ville Peltokorpi (päivitetty 11.5.)

2. Suomi osana Itämeren valuma-aluetta –maaperä, maankäyttö ja ravinnekuormitus.
Kristiina Nurmi ja Johanna Riitakorpi

3. Vieraslajit ja ilmastonmuutos – Miten käy Itämeren monimuotoisuudelle?
Johanna Norolahti, Riikka Oittinen, Emmi Tikkanen, Nora Uotila, Laura Virtanen

Projektiryhmien kuvailut

1: Virheistä oppii? Turvallinen merenkulku Itämerellä. Ohjaaja Anne Ala-Pöllänen

Itämeri on maailman vilkkaimmin liikennöityjä merialueita. Joka hetki Itämeren vesialueella liikkuu noin 2000 alusta. Merenkulkuonnettomuuksien riski on suuri johtuen vaativista merenkulkuolosuhteista: mm. matalat karikkoiset vedet ja jäätalvi edellyttävät miehistöltä erityistä ammattitaitoa. Vuonna 2010 merionnettomuuksia tapahtuikin Itämeren alueella 124, joista kymmenen aiheutti ympäristövahingon. Suuressa osassa onnettomuuksista syynä on ollut inhimillinen virhe.

Onnettomuuksien ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää tutkia niitä syitä, jotka ovat johtaneet kohtalokkaisiin virheisiin. Yksi lähtökohta on merenkulussa vallitseva yleinen ilmapiiri ja asennemaailma. Tässä pienryhmässä kartoitetaan Onnettomuustutkintakeskuksen laatimia raportteja vesiliikenneonnettomuuksista, ja pohditaan minkälainen todellisuus mm. komentosillalla vallinneista olosuhteista niistä välittyy. Unohtaako onnettomuustutkinta inhimillisen puolen? Huomioidaanko raporteissa ajan ja alan kulttuurisia piirteitä? Vertailuaineistona käytetään vastaavista onnettomuuksista kertovaa media-aineistoa.

 

2. Itämeri on kuin jättiläismäinen jokien suistoalue. Ohjaaja Helena Soinne

Suomi on osa Itämeren valuma-aluetta ja meriveden laatu on riippuvainen siitä, miten vesistön valuma-aluetta hoidetaan. Valuma-alueen kallio- ja maaperä sekä maankäyttö vaikuttavat valuma-alueen vesistöjen veden laatuun. Erilaiset maankäyttömuodot, kuten maa- ja metsätalous sekä kaupunkirakentaminen, muokkaavat maaperää ja sen toimintoja sekä vaikuttavat maaperän ja veden vuorovaikutuksiin. Kasvavasta metsästä tuleva vesi voi olla niukkaravinteista, mutta hakkuiden jälkeen sekä ravinteita että happamoittavia humusaineita kulkeutuu vesistöihin runsaammin. Metsämaihin verrattuna pelloilta vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden määrä on suurempi ja ojavesien ravinnepitoisuudet ovat pitkälti riippuvaisia pintamaan ravinnepitoisuuksista. Ravinteikkaat pellot ovat siis riski vesistöille, mutta tuottavat pinta-alaa kohden parempia satoja kuin ravinneköyhemmät alueet. Näin ollen saman sadon saamiseksi ravinneköyhempää maata pitäisi olla suurempi pinta-ala kuin ravinteikasta peltomaata, mutta suurempi pinta-ala peltomaata on puolestaan metsää suurempi riski ravinnekuormituksen kannalta.

Meren tilan parantamiseksi ihmisen toimintaa valuma-alueella ohjataan ja säädellään yhteiskunnallisesti. Itämeren suojeluun herättiin 1960-luvulla ja Itämeren ympärysvaltiot solmivat ensimmäisen suojelusopimuksen v. 1974. Selvitämme miten valuma-alueen maankäyttö vaikuttaa meren tilaan ja miten ympäristöpoliittiset ohjauskeinot ovat osaltaan vaikuttamassa valuma-alueen käyttöön ja sitä kautta myös meriveden laatuun.

 

3. Vieraslajit, ilmastonmuutos - Miten käy Itämeren monimuotoisuudelle? Ohjaaja: Laura Virtanen

Itämeri on monilla tavoin hyvin erityispiirteinen meri, joka näkyy myös sen lajistossa. Pohjoisiin olosuhteisiin sopeutuneet suolaisen ja makean veden lajit elävät Itämeressä rinta rinnan. Tämän monimuotoisuuden säilyminen on tärkeää niin itseisarvonsa kuin myös ekosysteemin toiminnan vuoksi, mutta erityispiirteistään johtuen Itämeri on myös herkkä ympäristön muutoksille. Vieraslajit ovat alueelle vieraita lajeja, jotka ihmisen toiminnan kautta ovat siirtyneet merialueelta toiselle. Parin sadan vuoden aikana Itämereen on tullut yli 100 vieraslajia, joista noin 70 on jäänyt mereemme pysyvästi.

Vierasajien leviämistä ja lisääntymistä seurataan, sillä niiden aiheuttamat ekologiset ja taloudelliset vaikutukset voivat olla yllättäviä. Lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa Itämeren monimuotoisuuteen ja sen tilan kehitykseen sekä vieraslajien mahdollisuuksiin selvitä Itämeressä. Tässä projektityöryhmässä perehdytään Itämeren monimuotoisuuteen sekä vieraslajien monimuotoisuudelle aiheuttamiin vaikutuksiin. Selvitämme myös, minkälaisin keinoin vieraslajien leviämistä on pyritty hillitsemään.

Arkisto

Kevään 2011 Itämeri-kurssin opiskelijapalaute