Lapselle terveet hampaat

Hampaat voivat säilyä terveinä vauvasta vaariin, jos niitä hoidetaan hyvin. Näiltä sivuilta saat tietoa hampaiden puhdistamisesta, fluorihammastahnasta, terveellisistä ruokailutavoista ja ksylitolin käytöstä.

Miksi hampaat kannattaa harjata hyvin?

Kaikkialla suussa on jatkuvasti bakteereita, joista ei normaalisti ole haittaa. Suun limakalvot uusiutuvat koko ajan ja niihin kiinnittyneet bakteerit niellään ruuan mukana. Hampaan pinta ei uusiudu ja bakteerit voivat kiinnittyä siihen ja lisääntyä voimakkaasti, jolloin muodostuu plakkia. Plakkia, jota kutsutaan myös biofilmiksi, muodostuu erityisesti, jos suuhun tulee usein sokeripitoisia ravintoaineita.

Hampaiden pinnoille kertyvä plakki on haitallista sekä hampaille että ikenille. Se aiheuttaa hampaiden reikiintymistä ja ientulehdusta. Kuvassa 1 hampaat ja ikenet ovat terveet. Hampaiden pinnoilla on hyvin vähän plakkia. Kuvassa 2 hampaiden harjaus on unohtunut useampana päivänä tai hampaat on harjattu huonosti. Plakkia on runsaasti ja ikenet ovat tulehtuneet. Harjattaessa ne vuotavat helposti verta.

puhtaat hampaat tulehtuneet ikenet
Kuva 1. Puhtaat hampaat  Kuva 2. Ienrajan lähellä on runsaasti plakkia ja ikenet ovat tulehtuneet

Hyvällä harjauksella voidaan bakteerimäärä pitää niin vähäisenä, että reikiintymistä ja ientulehdusta ei pääse kehittymään. Yleensä huolellinen harjaus riittää, mutta jos hampaiden väleihin on jo syntynyt reiänalkuja tai jos ikenet ovat tulehtuneet, tarvitaan myös säännöllistä hammasvälien puhdistusta.
Takaisin

Lasten hampaista kannattaa pitÄÄ hyvÄÄ huolta

Lapsi tarvitsee aikuisen mallia

Harjatessasi omia hampaitasi olet esimerkkinä lapsillesi. Äidin ja isän antama malli on lapselle tärkeä päivittäisten rutiinien muodostumisessa. Myös vanhemmat sisarukset voivat toimia mallina (Kuva 3).

Vanhempien vastuu

Vanhempien tulee valvoa ja tarvittaessa viimeistellä harjaus noin 10-vuotiaaksi asti, ainakin illalla, koska lapsen käden motoriset taidot kehittyvät vähitellen riittäviksi vasta alakouluikäisenä. Harjaa hampaat yhdessä lapsen kanssa ja tee harjauksesta hauska hetki.

harjausmalli Kun lapsena on aloitettu säännöllinen hampaiden harjaus, luodaan hyvät edellytykset sille, että hampaat säilyvät terveinä mahdollisimman pitkään.

Kuva 3. Vanhempi sisar toimii mallina hampaiden harjauksessa.    
Takaisin

Harjaustekniikka

Harjausta ja mahdollista hammasvälien puhdistusta kannattaa opetella. Pienellä harjoittelulla kaikki oppivat hyvän tekniikan ja siihen voi kysyä apua suunterveydenhuollon ammattilaiselta.

Oikealla tekniikalla hampaiden harjaus onnistuu sekä tavanomaisella harjalla että sähköhammasharjalla. Voit aloittaa joko yläleuan tai alaleuan hampaista.

ulkopinnan harjaus ulkopinnan harjaus
Kuva 4. Kuva 5.

Poskenpuoleinen pinta harjataan siten, että hammasharja on hampaan pinnalla vinosti ienrajaan päin (Kuva 4 ja 5). Harjalla tehdään pieniä nykyttäviä liikkeitä. Sähköhammas-harjalla harjattaessa harjaa pidetään hampaan pinnalla kevyesti painaen ja hieman liikutellen, niin että koko pinta, myös ienraja puhdistuu. Sitten siirrytään seuraavaan hampaaseen.

sisapinnan harjaus sisapinnan harjaus
Kuva 6. Kuva 7.

Poskenpuoleisten pintojen jälkeen harjataan kielenpuoleiset pinnat niin, että harjakset ulottuvat ienrajan reunaan. Lopuksi harjataan purupinnat. Etuhampaiden kielenpuoleiset pinnat harjataan siten, että harja on pystysuorassa asennossa (Kuva 6 ja 7).

puhkeava poskihammas poskihampaan harjaus
Kuva 8. Kuva 9.

Puhkeavien poskihampaiden harjaus on vaikeinta, koska nämä hampaat sijaitsevat viimeisinä hammasrivissä takana ja eri tasossa kuin jo purentaan puhjenneet hampaat (Kuva 8). Hammasharja ei osu hampaisiin, jos kuljetat harjaa hammaskaaren suuntaisesti ja sen tasolla.

Maitoposkihampaat alkavat puhjeta suuhun keskimäärin 14 kuukauden iässä ja ensimmäiset pysyvät poskihampaat noin 6 vuoden iässä. Toiset pysyvät poskihampaat puhkeavat keskimäärin 11 vuoden iässä. Poskihampaan puhkeaminen purentaan voi kestää jopa vuoden ja jos hammasta ei puhdisteta huolellisesti tänä aikana, on vaarana, että se reikiintyy. Puhkeavat poskihampaat saa puhdistettua, kun vie hammasharjan sivusuunnassa hampaan pinnalle. Samalla puhdistuu rivin viimeisen hampaan takareuna. Näin varmistetaan se, että molemmat hampaat ja ien säilyvät terveinä (kuva 9).
Takaisin

PlakkivÄrjÄys

Jotkut kohdat voivat harjauksesta huolimatta jäädä toistuvasti puhdistamatta ja niillä plakki voi säilyä päivästä toiseen. Plakkivärjäyksellä voit nähdä, miten olet harjauksessa onnistunut ja missä on sellaisia kohtia, joihin vielä pitää kiinnittää huomiota. Takahampaiden ienreunoja on vaikea itse nähdä. Tällöin vanhemmat voivat olla apuna.

hampaat ennen plakkivarjausta hampaat plakkivarjauksen jalkeen
Kuva 10. Kuva 11.

Kuvassa 10 hampaisto on ennen plakkivärjäystä ja kuvassa 11 plakkivärjäyksen jälkeen. Plakkia on kertynyt paljon lähelle ienrajaa.

vanhaa plakkia Melkein kaikkien poskihampaiden purupinnoilta plakki on pureskelun seurauksena kulunut pois, mutta nuolen osoittamassa, takimmaisen hampaan syvässä uurteessa, näkyy runsaasti vanhaa plakkia (Kuva 12). Harjaaminen täytyy siis tehdä tosi huolellisesti.
Kuva 12.  
Takaisin

Miten syÖdÄ ja juoda, jotta hampaisiin ei tulisi reikiÄ?

Säännölliset ruoka-ajat sekä monipuolinen, pureskelua vaativa ruokavalio suojaavat hampaita reikiintymiseltä. Sokeria sisältävien ruoka-aineiden tiheään toistuvaa nauttimista on syytä välttää. Runsaasti sokeria sisältävät tuotteet on tarvittaessa hyvä korvata sokerittomilla tai vähän sokeria sisältävillä vastaavilla tuotteilla.

Jos sokeria sisältäviä makeisia käytetään, käyttö on syytä keskittää aterioiden yhteyteen korkeintaan parina päivänä viikossa. Silloinkaan niitä ei tulisi nauttia pussikaupalla. Perunalastut ja muut naposteltavat voivat usein nautittuina aiheuttaa hampaiden reikiintymistä, sillä ne tarttuvat hampaisiin ja aiheuttavat pitkään kestävän happohyökkäyksen.

Päivittäinen ksylitolipurukumin tai -pastillien käyttö ainakin kolme kertaa päivässä aterian jälkeen (yhteensä vähintään 5 g ksylitolia päivässä) pienentää hampaiden reikiintymisen riskiä katkaisemalla happohyökkäyksen. Reikiintymistä ehkäisevä vaikutus on erityisen tehokas siinä vaiheessa, kun hampaat ovat puhkeamassa suuhun. Myös juuston pureskelu syönnin päätteeksi suojaa hampaita reikiintymiseltä.

Vesi janojuomaksi

Tavallinen vesi on paras janojuoma. Sokeria sisältävät tai happamat juomat eivät ole hyviä janojuomia, ja aterioiden yhteydessäkin niiden käytössä tulisi noudattaa kohtuutta.

Mehuista ja limsoista hampaisiin reikiä ja eroosiovaurioita

Nykyisin käytetään yleisesti sokeria sisältäviä ja happamia juomia, jotka altistavat hampaat sekä reikiintymiselle että eroosiovaurioille. Eroosiolla tarkoitetaan kiilteen pinnan liukenemista suuhun tulevien happojen vaikutuksesta.

Happoja sisältäviä, sokerilla makeutettuja juomia ovat limsat, energiajuomat ja urheilujuomat, joiden painosta noin 10 % on sokeria. Energia- ja urheilujuomien haitallisuutta hampaille lisää se, että niitä tavallisesti nautitaan ankaran fyysisen rasituksen yhteydessä. Fyysinen rasitus aiheuttaa suun kuivumista. Hapan juoma puolestaan viipyy kuivassa suussa huomattavasti pitempään silloin, kun sylkeä erittyy vähän.

Edellä mainittujen juomien haitallisuus hampaille tiedostetaan yleisesti. Vähemmän tunnettua on, että erilaiset mehutuotteet, pillimehut ja tuoremehut muodostavat hampaiden terveydelle yhtä suuren uhkan. Nekin sisältävät paljon sokeria, tyypillisesti 8–12 g/dl ja ovat yleensä yhtä happamia kuin limsat.

vesilasi mehupullo
Kuva 13. Vesi on paras janojuoma Kuva 14. Sokeria sisältävät ja happamat juomat ovat vaaraksi hampaille

Sekä virvoitusjuomia että mehutuotteita on saatavilla myös energiaa sisältämättöminä. Ne eivät altista hampaita reikiintymiselle, mutta niiden eroosiovaurioita aiheuttava vaikutus on yhtä suuri kuin vastaavanlaisilla sokeria sisältävillä juomilla. Siksi nekään eivät sovellu janojuomaksi.

Jotkut nopeasti yleistyneistä maustetuista kivennäsivesistä (makuvesistä) ovat happamia ja ne sisältävät fruktoosia, mistä syystä nekään eivät ole hampaille turvallisia. Niiden happamuus vaihtelee ja erityisen happamia ovat sitruunahappoa sisältävät makuvedet.

Ei makeaa mahan täydeltä

Makeiset ja suklaa eivät kuulu päivittäiseen ruokavalioon. Mikäli makeisia kuitenkin käytetään, on ne hyvä nauttia aterioiden yhteydessä korkeintaan parina päivänä viikossa.  Myös nautittujen makeisten määrään kannattaa kiinnittää huomioita, sillä makeisista tulee turhaa energiaa, jolloin terveellinen ravinto ei maistu.

karkkia perunalastuja ja limua
Kuva 15. Värikkäät makeiset houkuttelevat varsinkin lapsia. Kuva 16.
Takaisin

Fluori vahvistaa hampaita

Miten fluori ehkäisee reikiintymistä

Kun syljessä ja hampaan pinnalla on fluoria, hampaat kestävät paremmin happohyökkäyksiä. Fluori kiinnittyy hammaskiilteen pintaan ja ehkäisee happojen aiheuttamaa kiilteen liukenemista. Fluorin vaikutuksesta reikiintyminen hidastuu ja pienet reiänalut korjaantuvat. Fluorin saannilla on erityisesti merkitystä hampaiden puhkeamisen aikana, sillä puhkeavat hampaat ovat erityisen alttiita reikiintymiselle.

Fluorihammastahnan käyttösuositus lapsilla

Fluorihammastahnan käyttö aloitetaan heti ensimmäisen maitohampaan puhjettua suuhun. Puolesta ikävuodesta kolmeen vuoteen saakka käytetään kerran päivässä tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1000-1100 ppm. Tarkista pitoisuus tahnan tuoteselosteesta.

Tahnaa sipaistaan todella pieni määrä harjasten päälle. 3-5-vuotiaille on suositeltua käyttää kahdesti päivässä lapsen pikkusormen kynnen kokoinen nokare tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1000-1100 ppm. 6 vuoden iästä alkaen voidaan käyttää kahdesti päivässä aikuisten hammastahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1450 ppm (Kuva 17). Tahnaa annostellaan 0,5-2 cm kokoinen nokare. Fluorihammastahnan käyttöä ei suositella alle 6-vuotiaille juomaveden fluoridipitoisuuden ollessa yli 1,5 mg/l (1,5 ppm).

Harjauksen jälkeen ylimääräinen tahna on hyvä sylkeä pois. Jotta fluori saisi vaikuttaa mahdollisimman pitkään, huuhtomista harjauksen jälkeen ei suositella.



fluorin maara Tahnan määrä vaihtelee iän mukaan. Ylhäällä tahnan määrä alle 3-vuotiaalle, keskellä 3-5-vuotiaalle ja alhaalla 6-vuotiaalle ja sitä vanhemmalle.

Kuva 17.  

Fluoria tarvitaan, mutta ei liikaa

Fluorin käyttöön pätee kohtuus kaikessa –periaate. Jos alle kouluikäinen pikkulapsi käyttää liikaa tai liian vahvaa fluoritahnaa, fluori voi aiheuttaa kehittyviin pysyviin hampaisiin vaaleita fluoroosilaikkuja. Tästä syystä fluorihammastahnaa laitetaan alle kouluikäisen hammasharjaan vain pieni määrä. Jos hampaiden reikiintymisriski on syystä tai toisesta kohonnut, lisäfluorista kuten fluoritableteista, tulee sopia hammaslääkärin kanssa.
Takaisin

Ksylitoli katkaisee happohyÖkkÄyksen

Ksylitolituotteiden maku, pureskelu ja imeskely lisää syljeneritystä. Sylki vähentää plakin happamuutta ja auttaa korjaamaan alkavia reikiä.

xylitoli  
Kuva 18.  

EU on hyväksynyt terveysväittämän 100%:sti ksylitolilla makeutetuille purukumeille: Täysksylitolipurukumin on osoitettu vähentävän hammasplakkia. Vaikutus saadaan, kun täysksylitolipurukumia käytetään 2 palaa 3-5 kertaa päivässä aterioiden jälkeen. Myös muiden täysksylitolituotteiden, kuten pastillien imeskely (5 minuutin ajan useamman kerran päivässä) vähentää hampaiden reikiintymisen riskiä. Ksylitolin kokonaismäärän tulisi olla vähintään 5 g vuorokaudessa.

Totuttelu ksylitolin päivittäiseen käyttöön voidaan aloittaa pastilleilla lapsen oppiessa syömään kiinteitä ruokia. Purukumia voit antaa lapselle, kun lapsi oppii pureskelemaan sitä nielemättä. Ksylitolituotteita ei pidä antaa kerrallaan lapselle ylen määrin, sillä runsas käyttö voi aiheuttaa vatsavaivoja.
Takaisin

HammasvÄlien puhdistus

Hampaiden väliin kerääntyy helposti plakkia. Huolellisella harjauksella tuoreen plakin saa poistettua, mutta jos plakki saa olla rauhassa ja lisääntyä, hampaiden välillä oleva ien tulehtuu ja turpoaa. Turvonnut ien estää hammasharjan harjasten pääsyn hampaiden väliin eikä välipintoja saa puhtaiksi. Hammaslangalla saa hammasvälit puhdistettua tehokkaasti. Säännöllisellä lankauksella alkavien reikien kehitys pysähtyy ja ientulehdus paranee.

Vanhempien tulee auttaa lasta lankauksessa, sillä pienen lapsen käden motoriikka ei riitä omatoimiseen lankaukseen. Vanhemmat lapset osaavat ohjauksen jälkeen käyttää hammaslankaa itsenäisesti.

Hampaiden harjauksen lisäksi on tarpeeellista puhdistaa hammasvälit hammaslangalla, jos hampaiden välipinnoilla on todettu reiänalkuja, paikkoja, tai ientulehdusta. Lapsille ja nuorille suositellaan tuolloin hammaslankausta vähintään kaksi kertaa viikossa tai tarpeen mukaan useamminkin. Vahattu, litteä lanka sopii hyvin lapsille.

hammaslangat Hammaslankaus voi aluksi tuntua hankalalta, mutta harjoittelun avulla tekniikka kehittyy.
Kuva 19.  

Näin puhdistat hammaslangalla lapsesi poskihampaiden välipinnat 

Ota reilu pätkä, n. 30 cm, hammaslankaa ja kiedo se etusormien ympäri, jolloin lanka pysyy napakasti sormien välissä tai solmi lanka lenkiksi (Kuva 20). Voit käyttää myös hammaslangan viejää (Kuva 21).
Liu’uta lanka hampaiden väliin edestakaisin liikkein (Kuva 22). Pidä tuki sormillesi lapsen poskesta ja leuasta. Hammasväli voi olla tiukka ja siksi pitää olla varovainen, ettei lanka luiskahda ikenen päälle tai liian syvälle ientaskuun.

Liikuttele hammaslankaa hampaiden välipinnoilla pienin edestakaisin liikkein. Puhdista ensin toisen hampaan pinta ja sitten toisen (Kuva 23 ja 24). Ienrajan voit puhdistaa liikuttamalla lankaa ienrajassa edestakaisin. Tee se varovasti, ettet vahingoita ientä. Lankaus ei saa sattua.

ote hammaslangasta langanvieja
Kuva 20. Kuva 21.
hammaslangan kaytto 1 hammaslangan kaytto 2
Kuva 22. Kuva 23.
hammaslangan kaytto 3  
Kuva 24.  
Takaisin

suun ja hampaiden terveystarkastukset

Kunnilla on erilaisia käytäntöjä lasten suun ja hampaiden tarkastuksista. Joissain kunnissa lasten hampaat tarkastetaan säännöllisesti lähes vuosittain, kun taas toisissa kunnissa tarkastukset rajoittuvat vain asetuksen mukaisiin ajankohtiin (katso alla). Vanhempien on hyvä tietää, millainen käytäntö omassa kunnassa on. Tarkastusaika voidaan antaa suoraan tai vanhempia kehotetaan varaamaan aika. Vanhempien aktiivisuutta siis tarvitaan.

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 (Finlex) sanoo lasten hampaiden määräaikaistarkastuksista seuraavaa:

Kunnan on järjestettävä:

lapsi hampaiden tarkastuksessa  
Kuva 25.  
Takaisin