Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Helsingin yliopistomuse
 

Helsingin yliopistomuseo

Tietoa yliopistomuseosta:

Yhteystiedot:


PL 3 (Unioninkatu 34)
00014 Helsingin yliopisto
yo-museo(at)helsinki.fi

Näyttely
Fabianinkatu 33, 3. krs
Suljettu 19.6.-31.7.2017

Avoinna
ti-to 12-17, pe 12-16

Info


Observatorio:
ks. www.observatorio.fi/kavijalle

 

SIPERIAAN!
Matias Aleksanteri Castrén Siperiassa


M.A. Castrénin 200-vuotisjuhlanäyttely
3.12.2013-1.6.2014


 

Metsätön ja kolkko tundra tuli M. A. Castrénille tutuksi hänen Siperian matkoillaan 1841–1844 ja 1845–1849. Milloin kireät pakkaset ja milloin rankkasade tai rajuilma uuvuttivat matkustajaa. Muistiinpanoja kuitenkin kertyi ja vaikeista oloista huolimatta Castrén keskittyi siihen asti tuntemattomien kielten tallentamiseen.

Kuva Kai Donner 1911–1914. Museovirasto.






Kulttuurien museon ja Helsingin yliopistomuseon näyttelyssä kerrotaan kielentutkija M.A. Castrénin (1813–1852) matkoista Siperiassa. Alueen kielivähemmistöjen elämää 1840-luvulla verrataan tämän hetken Siperian-tutkimukseen ja kielitilanteeseen.

Castrén oli oman aikansa sankarimatkailija: hän teki kaksi merkittävää tutkimusmatkaa Siperiaan vaikeissa olosuhteissa. Hänen tavoitteenaan oli osoittaa suomen ja Siperian sukukielten kielisukulaisuus, ja hän tutki myös muiden siperialaisten alkuperäiskansojen kieliä. Castrén teki matkoillaan muistiinpanoja Siperian alkuperäiskansojen elämänmenosta, uskonnosta, kansanrunoudesta ja jopa maantieteestä. Matkoillaan hän kartutti Helsingin ja Pietarin museokokoelmia upeilla esineillä. 

Miltä näyttää Siperian kielikartta nyt? Kamassin kieli on kuollut, enetsin ja nganasanin puhujia on satoja, hanti, mansi, nenetsi ja selkuppi ovat uhanalaisia kieliä. Näyttelyssä voi kuunnella näytteitä näistä harvinaisista kielistä.

Vuonna 1869 valmistunut Arppeanum-rakennus tarjoaa Siperiaan! -näyttelyn, Yliopistomuseon perusnäyttelyn ja Mineraalikabinetin lisäksi palasen Helsingin kulttuurihistoriaa; valurautainen porras on Pohjoismaiden komeimpia. Arppeanumissa oli jo 1800-luvulla esillä nyt näyttelyssä nähtäviä siperialaisia esineitä.

Aleksanteri I:n pronssinen rintakuva Kansalliskirjaston puistikosta on tuotu näyttelyn ajaksi esille Keisarisaliin. Rintakuva on vastikään konservoitu ja odottaa lopullista sijoituspaikkaa.

Siperiaan! –näyttelyn jälkeen museo- ja näyttelytoiminta rakennuksessa lakkaa. Kulttuurien museo on juuri asettumassa Kansallismuseon tiloihin ja Yliopistomuseo siirtyy keväällä 2015 Helsingin yliopiston päärakennukseen.

Näyttelyn ovat järjestäneet Kulttuurien museo / Suomen kansallismuseo, Helsingin yliopistomuseo ja Suomalais-Ugrilainen Seura.

Lisätietoja:
Ildíko Lehtinen, 040-128 6433 (ildiko.lehtinen@nba.fi)
Pia Vuorikoski, 050-415 6760 (pia.vuorikoski@helsinki.fi).

Lehdistökuvat

Seminaari:
M. A. Castrén ja Siperia

sunnuntai 26.1.2014 klo 13–16
Helsingin yliopistomuseo, auditorio, Snellmaninkatu 3, Helsinki

 
Kauppiaiden varastot tulivat täyteen turkiksia – kuten ketun, naalin, suden ja jääkarhun nahkoja –, valmiiksi ommeltuja poronnahkapukimia, höyheniä, poronlihaa, jäähdytettyä sampea, mammutin luuta jne. Näiden vastikkeeksi alkuasukkaat saivat jauhoja ja valmiiksi leivottua leipää, tupakkaa, patoja ja kattiloita, laseja, veitsiä ja neuloja, messinkinappeja ja sormuksia, lasihelmiä ja monia muita pikkutavaroita. (joulukuu 1844)

Dolgaaninaisen turkki, yksityiskohta hihan helmikoristelusta. Suomen kansallismuseo / Kulttuurien museo. Kuva Markku Haverinen.