Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Helsingin yliopistomuse
 

Helsingin yliopistomuseo

Tietoa yliopistomuseosta:

Yhteystiedot:


PL 3 (Unioninkatu 34)
00014 Helsingin yliopisto
yo-museo(at)helsinki.fi

Näyttely
Fabianinkatu 33, 3. krs
Suljettu 19.6.-31.7.2017

Avoinna
ti-to 12-17, pe 12-16

Info


Observatorio:
ks. www.observatorio.fi/kavijalle

 

Anton Ravander-Rauas ja eläinveistokset


Herman Anton Ravander (vuodesta 1937 Ravander-Rauas) syntyi 17.1.1890 Raahessa käräjäkirjuri Petter Alfred Ravanderin ja Anna Sofia Hagbergin perheeseen.  Hän avioitui vuonna 1912 Tampereella Ester Emilia Laakkosen kanssa. Heillä oli kolme lasta: Bror Anton (k. 1940), Paul Alfred ja Maj-Lis Emilia. Anton Ravander-Rauas kuoli 19.8.1972 Helsingissä tehtyään 45 vuoden uran kuvanveistäjänä.


Alkuun somistajan ammatissa


Käytyään kansakoulun Salon kauppalassa Anton Ravander muutti Tampereelle ryhtyen dekoratöörioppilaaksi J. (Juhana) Tirkkosen manufaktuuriliikkeeseen. Perehdyttyään somistus- ja mainosalaan hän hoiti sekä Tampereen että Helsingin liikkeiden. Erottuaan Tirkkosen palveluksesta 1918 Ravander toimi muutaman vuoden ajan sekatavarakauppiaana, mutta jatkoi somistajan työtään vuodesta 1920 alkaen Elannossa Helsingissä päätyen yhtiön koristeluosaston hoitajaksi. Elannon palveluksesta hän erosi vuonna 1929.

Anton Ravander, 1915.





”Minähän olin jo vanha mies, kun ensimmäisen kerran käteni saveen pistin”

Anton Ravander sai idean tehdä eläinveistoksen ystävältään, kuvanveistäjä August Koskiselta (1887-1936), joka antoi hänelle savea käyttöön vuoden 1926 lopussa. Koskinen oli valmistunut taideteollisesta keskuskoulusta 1915 ja muovasi eläinveistoksia opetuskäyttöön. Ravander teki ensimmäisen teoksensa, reliefin Metso soitimella uudenvuoden yönä 1927.  




Vainon-King valmistui vuonna 1930.


Ensimmäiset täysplastiset eläinveistoksensa Ravander muovasi tuttaviensa muotovalio-koirista – olihan hän itsekin ”kennelmiehiä”. Koiraveistoksillaan hän osallistui Suomen taiteilijain vuosinäyttelyihin vuosina 1930-32 sekä Tampereen taidemuseon avajaisnäyttelyyn ja Turun taideyhdistyksen 100-vuotisnäyttelyyn. Esillä oli muun muassa Vainon-King –niminen suomenajokoira pronssiin valettuna ja venäjänvinttikoira Sokol. Näistä tehtiin myös posliiniveistoskokeiluja Arabian tehtaalla vuonna 1930.


Espoon kartanon Maa-Jussi ja muita kotieläinveistoksia

Anton Ravanderin ura kuvanveistäjänä käynnistyi kokonaisvaltaisesti 1930-luvulla, jolloin hän sai mittavan tilauksen maatalousminiteriöltä tehtyään ensimmäisen hevosveistoksen valtioneuvos August Ramsayn omistamasta Maa-Jussista Espoon kartanosta. Työn seurauksena maataloushallitus tilasi häneltä Suomen kotieläinsarjan opetustarkoitukseen. Näin syntyi 34 eläimestä koostuva veistoskokoelma 1930-luvun valioyksilöistä.


Maataloushallituksen tilauksesta Ravander-Rauas muovasi muun muassa kaikista Suomen lehmäroduista veistokset. Kyyttö Tellervon omisti juukalainen maanviljelijä ja veistos siitä valmistui vuonna 1933. Timo Huvilinna / HYM.


Kuuluisia eläinmalleja

Erityisen mieluinen tehtävä Ravander-Rauakselle oli saada ikuistaa marsalkka Mannerheimin ratsut Andermann (1936) ja Kate (1940). Tehtävään häntä suositteli armeijan ylieläinlääkäri, eversti J.S. Talvitie. Kummankin hevosen valosten kopioilla saaduilla tuloilla avustettiin Sotainvalideja ja Aseveliliittoja.



Taiteilijalle tärkeimpiin eläinveistoksiin kuuluivat marsalkka Mannerheimin hevosista ja Hyvärin Ratto-koirasta tehdyt teokset.



Myös presidentti Kekkosen Neuvostoliitosta lahjaksi saadut lämminveriset Kaunotar ja Suosikki varsoineen sekä ori Lento saivat muotokuvansa Ravander-Rauaksen muovaamina. Suomen ja koko Euroopan ensimmäinen satatonnari, ayrshire-lehmä Nopsa oli 1950-luvun kuuluisuus, jonka taiteilija sai tehtäväksi ikuistaa. Samoin Suomen kuuluisin sonni, Mäkimattilan Inssi, jonka jälkeläiset olivat maidon- ja lihantuotannon huippua. Kuuluisia ravinkuninkaallisia päätyi myös Ravander-Rauaksen malleiksi kuten Murto, Eri-Aaroni ja ensimmäinen ravikuningatar Ilo. Kuuluisa koira oli Sotakoira Marski, rintamallakin palvellut saksanpaimenkoira, jonka valosten tuotoilla avustettiin sotasokeita.


Julkisia veistoksia

C.G.E. Mannerheimin ratsastajapatsas-kilpailuun osallistuminen vuonna 1954 oli Ravander-Rauakselle mieluinen tehtävä – olihan hän ikuistanut Marsalkan lämminveriset ratsut Andermannin ja Katen jo 1930-luvun lopulla. Näiden veistosten ”koevaloksia” hän pitikin kunniapaikalla kotonaan. Ratsastajapatsaan hevosen muovasi Ravander-Rauas itse, mutta Marskin hahmoon hän sai apua karityristi ja metsänhoitaja Aarno Liuksialalta. Kilpailutyö Ohimarssi ei menestynyt ja se luovutettiin Sotamuseolle vuonna 1970.

Ohimarssia säilytettiin Otto Virolaisen pihapiirissä Lohjan Hiidenvedellä vuosina 1955-1970. Ravander-Rauas vuokrasi kesähuvilaa samasta paikasta. Veistos kesti ulkona jokavuotisen patinoinnin ansiosta.














Ravander-Rauas voitti vuonna 1964 Savonlinnan 325-vuotisjuhlien kunniaksi järjestetyn veistoskilpailun. Seuraavan vuoden kesäkuussa paljastettiin Savonlinnan Tallisaaressa isokokoinen, pronssiin valettu pässipatsas. Etelä-Pohjanmaan hevosjalostusliitto tilasi vuonna 1965 häneltä pronssisen patsaan kuuluisasta suomenhevosesta, Murrosta, joka on sijoitettu Seinäjoen raviradalle.


Pässi on valmis ja lähdössä Savonlinnaan, 1965. Pekka Kyytinen / KKA.



















Veistoskokoelma luovutetaan yliopistolle


Taiteilija oli säilyttänyt lähes kaikkien veistostensa originaalivalokset kotonaan. Niiden säilymisen tulevaisuudelle hän halusi turvata luovuttamalla kokoelma Helsingin yliopiston maatalousmuseoon Viikkiin. Eri jalostusyhdistysten ja muiden organisaatioiden edustajiston keräämien varojen turvin kokoelma luovutettiin juhlallisin menoin maatalousmuseolle 30.11.1971.




Helsingin yliopiston rehtori Mikko Juva vastaanottaa eläinmuotokuvakokoelman yliopiston maatalousmuseolle syksyllä 1971
. Pekka Kyytinen / HYM.






Lähteet:
Tauno Seppänen: Lyhyt selostus kuvanveistäjä Anton Ravander-Rauaksen elämäkerrasta
Maj-Lis Seppäsen (os. Ravander) tiedonannot 1986 (kansatieteen dosentti, maatalousmuseonhoitaja Teppo Korhonen haastattelee Maj-Lis ja Tauno Seppästä)
Ilkka Seppäsen tiedonannot 1/2014.
Ilkka Seppäsen lehtileikekokoelma.