Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Helsingin yliopistomuse
 

Helsingin yliopistomuseo

Tietoa yliopistomuseosta:

Yhteystiedot:


PL 3 (Unioninkatu 34)
00014 Helsingin yliopisto
yo-museo(at)helsinki.fi

Näyttely
Fabianinkatu 33, 3. krs
Suljettu 19.6.-31.7.2017

Avoinna
ti-to 12-17, pe 12-16

Info


Observatorio:
ks. www.observatorio.fi/kavijalle

 

Lastenhoidon historiaa museokokoelmiin


Helsingin yliopistomuseo sai helmikuussa 2016 merkittävän esine- ja valokuvalahjoituksen Lastenlinnan säätiöltä. Lahjoitus sisältää 117 esinettä sekä 833 valokuvaa, jotka ovat aikaisemmin kuuluneet Lastenhoidon erityismuseon kokoelmiin.




Lastenlinnan henkilökuntaa kadulla Lastenlinnan edustalla 1910-luvun lopulla tai 1920-luvun alussa. Taustalla erottuu Kallion kirkon torni. Vuosina 1918–1948 Lastenlinna sijaitsi puutalossa Toisella linjalla Helsingin Kalliossa. Kuva: Helsingin yliopistomuseo.



Vuonna 1917 perustettu Lastenlinna toimi alkuaikoinaan Helsingin Kalliossa yksinäisten äitien ja lasten turvakotina. Seuraavalla vuosikymmenellä se kehittyi Mannerheimin Lastensuojeluliiton huomassa ja professori Arvo Ylpön johdossa lastensairaalaksi ja oppilaitokseksi, ja sen yhteydessä aloitti Suomen ensimmäinen varsinainen lastenneuvola. Nykyisissä tiloissaan Taka-Töölössä Lastenlinnan sairaala on toiminut vuodesta 1948 lähtien. Potilaina sairaalassa on ollut psyykkisesti sairaita ja vammaisia lapsia, diabetes- ja reumapotilaita sekä keskosia. Vähitellen toiminta on painottunut yhä enemmän lastenneurologiaan sekä lasten ja nuorten psykiatriaan.




Lastenlinnan potilaita ja henkilökuntaa hiekkalaatikolla 1940-luvun lopussa tai 1950-luvulla. Lastenlinnan nykyinen rakennus valmistui 1948. Sen suunnittelivat arkkitehdit Elsi Borg, Otto Flodin ja Olavi Sortta. Kuva: Aarne Pietinen Oy, Helsingin yliopistomuseo. Lasten kasvoja on käsitelty kuvankäsittelyohjelmassa, jotteivat he ole tunnistettavissa.



Kun uusi lastensairaala valmistuu 2017–2018, Lastenlinnan toiminnot siirtyvät uuteen sairaalaan, ja vanha rakennus tyhjenee. Vuoden 2017 alusta Lastenlinnan säätiö sulautuu osaksi Suomen Kulttuurirahastoa, jonne perustetaan Lastenlinnan säätiön rahasto. Säätiön ylläpitämän Lastenhoidon erityismuseon toiminta päättyi vuoden 2015 lopulla, ja säätiö lahjoitti museon kokoelmia Helsingin yliopistomuseolle, Helsingin kaupunginmuseoon, Kansallismuseoon, Suomen Lastenhoitoalan liitolle sekä Sophie Mannerheimin sairaalakoululle. Osa Lastenhoidon erityismuseon esineistä tullaan mahdollisesti näkemään tulevaisuudessa esillä uudessa lastensairaalassa.




Kiertokori oli äitiyspakkauksen edeltäjä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisosastoissa ommeltiin 1920–1930-luvulla lastenvaatteita ja muita tekstiileitä, joita lainattiin koreihin pakattuna vähävaraisiin perheisiin. Kun lapsi kasvoi, pieneksi jääneet pukimet palautuivat liittoon, jossa ne pestiin, korjattiin ja toimitettiin taas eteenpäin seuraavan perheen käyttöön. Kuvan kiertokori sisältää muun muassa paitoja, röyhelökauluksia, vaippoja ja ruokaliinoja 0–3 kuukauden ikäiselle vauvalle. Kuva: Timo Huvilinna, Helsingin yliopistomuseo.



Lastenhoidon erityismuseolta Helsingin yliopistomuseolle siirtyneet aineistot ovat historiallisesti erittäin arvokkaita. Esineistö ja kuvat liittyvät suurelta osin aikaan, jolloin Suomessa alettiin aktiivisesti panostaa lapsikuolleisuuden vähentämiseen ja lastentautien hoitamiseen. Kokoelman helmiä ovat lastentauteja esittävät vahakuvat, kaksi kiertokoria 1920–1930-luvulta sekä runsas valokuvakokoelma, joka valottaa sairaalan arkea ja juhlaa niin vanhassa Lastenlinnassa Kalliossa kuin uudessa Lastenlinnassa Taka-Töölössäkin.




Vihurirokkoa esittävä vahakuva kuuluu Ylpön lapset -vahakuvakokoelmaan, jonka Arvo Ylppö teetti Berliinissä 1918–1920. Saksalainen taiteilija Anni Müllensiefen ikuisti Ylpön valitsemien potilaiden iho-oireet vahalle. Suomessa vahakuvia käytettiin havaintovälineinä. Lastenlinnan säätiön lahjoitukseen kuuluu 32 vahakuvaa; entuudestaan Yliopistomuseolla oli Ylpön lapsia kokoelmissaan 48. Kuva: Henna Sinisalo, Helsingin yliopistomuseo.



Suurin osa lahjoituksen esineistä on valokuvattu ja luetteloitu. Luetteloidut aineistot ovat tarkasteltavissa Arjenhistoria.fi-sivustolla hakusanalla 201620a.




Keskoslaatikko kehitettiin 1950-luvun alussa keskosten kuljetukseen. Terveyssisaret, kunnanlääkärit ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton vapaaehtoistyöntekijät kuljettivat sairaalahoitoa tarvitsevia keskosia eri puolilta maata hoitoon Helsinkiin, sillä vain Lastenlinnassa ja myöhemmin Lastenklinikalla osattiin keskosia hoitaa asianmukaisesti. Keskoslaatikot jäivät tarpeettomiksi 1960-luvulla. Kuva: Henna Sinisalo, Helsingin yliopistomuseo.