Yhteiskunta, kulttuuri ja rakennettu ympäristö

Kuva: Anniina Rutanen

Geotieteilijät ja maantieteilijät tutkivat monenlaisia ihmisen toiminnan alueellisia säännönmukaisuuksia, yhteiskunnan ja luonnon vuorovaikutusta sekä ihmisen suhdetta tiloihin ja paikkoihin. Teoreettisesti tutkimusaiheita lähestytään kokonaisvaltaisesti ja kontekstuaalisesti. Aihepiirien kirjo on laaja. Tutkimuskohteisiin lukeutuvat kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja väestöön liittyvät ilmiöt. Erityisesti geologiassa pitkien aikasarjojen merkitys on tärkeää esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten ymmärtämiseksi.

Geotieteiden ja maantieteen laitoksella tutkitaan muun muassa kaupunkien alueellista erilaistumista ja kaupunkisuunnittelua, innovaatioiden syntyä ja leviämistä, historiallista kartografiaa, tutkimusmatkailua, erilaisia väestöön liittyviä ilmiöitä kuten muuttoliikettä ja maahanmuuttoa, terveyttä, vähemmistöjä, nationalismia, identiteettipoliittisia symboleja, populaarikulttuuria sekä rajoja ja rajaseutuja. Seismologian piirissä yhteiskunnallinen ulottuvuus näkyy selvimmin ydinkoevalvonnassa.

Tutkimuksessa käytetään niin kvantitatiivisia kuin kvalitatiivisiakin menetelmiä. Usein tutkimus perustuu ilmiöiden taustalla vaikuttaviin prosesseihin. Yhteiskuntaa ja rakennettua ympäristöä voidaan lähestyä myös subjektiivises­ti yksilön kokemusten, tunteiden ja elämysten kautta tai ympäristö voidaan käsittää ihmisten sosiaalisen vuorovaikutuksen kenttänä.

Laitoksen opetus- ja tutkimustoiminnassa painottuvat havainnointi, kenttätyö, kansainvälisyys ja sujuva kirjallinen, suullinen ja visuaalinen viestintä. Laitokselta valmistuneet sijoittuvat esimerkiksi tutkijoiksi korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin, tai asiantuntijoiksi julkiseen hallintoon, yrityksiin ja kansalaisjärjestöihin. Työllistyminen vie valmistuneet usein myös kustannusalalle, suunnittelutoimistoihin, kartografian erikoistehtäviin, matkailu-, tiedotus- ja markkinointialalle sekä kehitysmaatehtäviin.

Laitoksella tutkitaan