Uhkien tutkimus tänään on vahinkojen torjuntaa huomenna

Kuva: Henri Riihimäki

Maa- ja kallioperän ilmiöihin liittyvät uhkat (hasardit) ovat tärkeitä tutkimuskohteita, koska riskialttius nousee rakennetun ympäristön monimutkaistumisen ja väestönlisäyksen myötä maailmanlaajuisesti. Haavoittuvuuden kasvu merkitsee, että entistä vähäisemmät luonnonilmiöt voivat aiheuttaa vahinkoja ja taloudellisia menetyksiä. Osana tutkimusta tulee selvittää, minkälaisia onnettomuuksia ja omaisuusvahinkoja aikaisemmat ilmiöt aiheuttivat, ja siirtää vaikutukset nykyaikaan. Tämä koskee etenkin harvoin esiintyviä luonnonilmiöitä.

Seisminen hasardiarviointi selvittää maanjäristysten paikallista ja alueellista esiintymistä ja erisuuruisten tapausten väliaikoja. Ensisijainen uhka on maanliikkeiden äkillinen kasvu ja sen vaikutus rakennettuun ympäristöön. Arvio esitetään tyypillisesti todennäköisyytenä, jolla jokin maanliikkeen arvo ylittyy tarkasteltavalla alueella tietyssä ajassa. Seismisen hasardin määrityksiä tarvitaan myös matalan seismisyyden alueille rakennettavia erikoisrakennuksia kuten ydinvoimaloita varten.

Uhkatilanteiden hallinta –projektissa tarkasteltiin ulkomaisessa lomakohteessa sattuvan maanjäristyksen vaikutusta turistiryhmään. Riskianalyysissa otettiin huomioon, että järistysuhka voi olla myös välillinen, eli tapaus voi nostattaa hyökyaallon, laukaista maanvyöryn tai nesteyttää maaperän.

Ihminen voi toiminnallaan edistää joitakin luonnon tapahtumia. Ilmaston lämmetessä metsäpalot tulevat yleistymään ja aiheuttamaan yhä suurempaa taloudellista vahinkoa ja ekologista haittaa, mikä on vakava uhka maapallolle. Palojen sijainnin ja paloalueiden laajuuden arviointi on siten välttämätöntä. Niitä tutkitaan laitoksella kaukokartoitus- ja paikkatietomenetelmien avulla.

Laitos osallistuu luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmään (LUOVA) yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Laitoksella tutkitaan