Dynaaminen Maa

Kuva: Lissu Kaivolehto

Planeetta Maa syntyi noin 4,6 miljardia vuotta sitten Aurinkoa kiertävästä kiekonmuotoisesta kaasu- ja pölypilvestä kasautumalla. Kerrosrakenteisen Maan kiinteää kivikehää ympäröivät ilma-, vesi- ja eliökehät. Maa on ainoa tunnettu planeetta, jossa mainitut kehät ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään. Vaikka kivikehää pidetään usein pysyvyyden vertauskuvana, on se tosiasiassa dynaaminen, jatkuvan muutoksen tilassa oleva järjestelmä. Maa on saavuttanut nykyisen kehitysvaiheensa vuosimiljardien kuluessa, ja sen sisäisten ja ulkoisten ilmiöiden ja prosessien tutkiminen on haasteellinen tehtävä.

Tutkimuksessa on keskitytty selvittämään uloimman jäykän kerroksen ilmiöitä, rakenteita ja kehitystä. Laitoksellamme tutkitaan miten mineraalit, kivilajit ja niistä koostuvat suuremmat yksiköt ovat muodostuneet, miten ne ovat tulleet nykyisille paikoilleen ja miten koko litosfääri on rakentunut. Tarkastelun kohteena ovat mm. kivisulien synty, siirtyminen kohti pintaa, laavapurkaukset ja kiviaineksen kiteytymiseen liittyvät prosessit.

Maan dynaamisuudesta kertovat laattojen liikkeet tuhoisine maanjäristyksineen ovat myös jatkuvan tutkimuksen ja seurannan kohteena. Edelleen tutkitaan miten vuoristot ja hautavajoamat syntyvät, ja miten Maan pinnalla ilmaston säätelemä rapautuminen, veden, tuulen ja jään liike irrottavat, kuljettavat ja kasaavat sedimenttejä kerrostumiksi, joista aikanaan kovettuu uutta kiviainesta. Maankamaran metallisten ja muiden mineraalisten raaka-ainevarojen sekä öljyn ja maakaasun etsiminen ja hyödyntäminen edellyttävät tietoa maankamaran rakenteesta ja prosesseista, jotka ovat johtaneet taloudellisesti merkityksellisten esiintymien syntyyn.

Laitoksella tutkitaan