Kuva: Lissu KaivolehtoMiksi maa järisee?

Vastaus: Jännitys purkautuu kallioperässä.

Selitys: Maanjäristys sattuu, kun kallioperään varastoitunut jännitys ylittää jossakin pisteessä kiviaineksen lujuuden. Tällöin maanjäristyslähdettä eli fokusta ympäröivä kallioperä repeää ja kallioperän osaset siirtyvät toistensa suhteen. Repeäminen tapahtuu yleensä maankuoren vanhoja siirros- tai murrosvyöhykkeitä pitkin. Maanjäristyksen syntyyn vaikuttaa fokusalueella vallitseva jännityskenttä. Jännitystä varastoituu kallioperään nopeammin mannerlaattojen kohtaamisalueilla kuin niiden sisäosissa.

Lue myös: Miksi maapallolla tärisee? (pdf) Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton (MAOL ry) Dimensio-lehdessä 4/2005 ilmestynyt artikkeli

Kuinka usein maa järisee?

Vastaus: Pienempiä sattuu jatkuvasti, isoja harvemmin.

Selitys: Maanjäristysten lukumäärä on maailmassa kääntäen verrannollinen niiden voimakkuuteen: voimakkaita järistyksiä sattuu harvoin ja pieniä sitä vastoin usein. Erityisesti lähellä maanpintaa sattuvat maanjäristykset voivat olla tuhoisia. Matalien järistysten vuotuinen määrä on esitetty alla. Magnitudi M ilmaisee järistyksen voimakkuutta.

Magnitudi Vuotuinen keskimääräinen esiintymistiheys
8,0 tai suurempi (erittäin voimakas)
1
7 - 7,9 (hyvin voimakas)
18
6 - 6,9 (voimakas)
120
5 - 5,9 (keskisuuri)
800
4 - 4,9 (lievä)
arviolta 6200
3 - 3,9 (pieni)
arviolta 49000
alle 3,0 (hyvin pieni)
Magnitudi 2 - 3: noin 1000 päivässä
Magnitudi 1 - 2: noin 8000 päivässä

 

Missä maa järisee?

Vastaus: Useimmiten laattojen kohtausvyöhykkeillä, harvemmin laattojen sisäosissa

seismo

Selitys: Valtaosa maanjäristyksistä sattuu laattareunoilla, mannerlaattojen kohtausvyöhykkeillä. Arvion mukaan 70-90% maailman vuotuisesta seismisestä energiasta vapautuu Tyynen valtameren reunoilla. Toinen tärkeä maa-alueilla kulkeva vyöhyke ulottuu eteläisestä Euroopasta kohti Himalajan vuoristoa. Näillä päävyöhykkeillä toistuvasti maanjäristyksiä kokeneita maita ovat mm. Japani, Filippiinit, Indonesia, Chile, Peru, Meksiko sekä Yhdysvaltain Kalifornia ja Alaska, toisaalla esim. Italia, Kreikka, Turkki ja Iran. Myös Kiina on kärsinyt toistuvasti suurista maanjäristyksistä, vaikka se jääkin tärkeiden laattareunojen ulkopuolelle.

Mannerlaattojen sisäosissa keskimääräinen seismisyystaso on alempi kuin laattojen kohtaamisalueilla, mutta niissäkin voi sattua huomattavia maanjäristyksiä. Maa on järissyt myös epätavallisissa paikoissa kuten Lontoossa vuonna 1750 ja New Yorkissa vuonna 1884.

Lue myös: Lisätietoa maanjäristysalueista