Instituutti

PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2a), 00014 Helsingin yliopisto

  • Biogeotieteen osasto
  • Geologian ja geokemian osasto
  • Kaupunkimaantieteen ja aluetutkimuksen osasto
  • Opintotoimisto
  • Laboratoriohenkilökunta

PL 68 (Gustaf Hällströmin katu 2b), 00014 Helsingin yliopisto

Perustietoa maanjäristyksistä

seismoMiksi, missä ja kuinka usein maa järisee? Maanjäristys sattuu, kun kallioperään varastoitunut jännitys ylittää jossakin pisteessä kiviaineksen lujuuden. Tällöin maanjäristyslähdettä eli fokusta ympäröivä kallioperä repeää. Lue lisää...

Onko Suomessa maanjäristyksiä? Mikä on ollut Suomen isoin maanjäristys? Miksi Suomessa järisee? Voimakkain tiedossa oleva maanjäristys Suomen alueella tapahtui 23.6.1882 Perämeren alueella. Lue lisää...

Onko maanjäristykset lisääntyneet? Ovatko järistykset yhteydessä toisiinsa? Viime vuosisadalta on enemmän havaintoja kuin aikaisemmilta vuosisadoilta yksinkertaisesti siksi, että havaintomenetelmät parantuivat voimakkaasti. Lue lisää...

Miten maanjäristyksiin varaudutaan ja voiko niitä ennakoida? Rakennusten sortuminen aiheuttaa valtaosan ihmishenkien menetyksistä maanjäristyksissä. Siksi turvallisen rakennetun ympäristön suunnittelu on tuhojen torjunnassa keskeistä. Lue lisää...

Kuinka maanjäristyksen voimakkuutta pitäisi ilmaista? (Kielikello, 3/2011) Maanjäristyksiä mittaavalla tieteenalalla, seismologiassa, maanjäristyksen voimakkuudelle ei ole määritelty mittayksikköä. Lue lisää...

Mikä on magnitudi? Maanjäristyksen voimakkuus ilmoitetaan lukemana jollakin magnitudiasteikolla. Asteikot perustuvat laitehavainnointiin Lue lisää...

Seismologian sanastoa Mitä ovat litosfääri, mikroseismi, makroseismologia ja mikromaanjäristys? Lue lisää...