Japanin historiallisia maanjäristyksiä

Honshun saarella (ts. järistyskeskus maalla) dokumentoituja maanjäristyksiä

1847 Zenkoji-maanjäristys
Seurauksena maanvyörymiä ja luontoperäisen padon romahdus, mistä seurasi tulva

1858/6/7 Hietsu-maanjäristys
maanvyörymiä, kaksi mittavaa tulvaa, koska maanvyörymät tukkivat joen, mutavyöryjä
riisin hinta nousi, valdalismia, koleraepidemia

1891/10/28 Mino-Owarin maanjäristys voimakkuus (magnitudi) M8 -8.4
Järistyskeskus sijaitsi Honshun saarella Tokiosta länteen sijaitsevalla Neolaakson alueella. Järistyksen vaikutukset kohdistuivat erityisesti Minon ja Owarin maakuntiin, minkä vuoksi tapaukseen viitataan usein Mino-Owarin maanjäristyksenä. Tämä nimi esiintyy taajaan etenkin länsimaisessa kirjallisuudessa, mutta tapauksella on muitakin nimiä kuten Nōbi-maanjäristys.
Näyttäviä siirrosliikahduksia maanpinnalla, ”kuin jättiläismäisen myyrän polkuja” satakunta kilometriä saarella
Noin 130 000 asumusta tuhoutui, yli 7 000 ihmistä menehtyi ja lähes 20 000 loukkaantui. Monet vammat ja vahingot johtuivat useissa paikoissa irti päässeestä tulesta. Esimerkiksi järistyskeskusken lähellä sijainneet Gifu ja Ōgaki tuhoutuivat lähes tyystin tulipalojen vuoksi. Gifun 4439 talosta ainoastaan 118 säilyi tärveltymättä. Järistys vavisutti myös Osakaa ja Nagoyaa pahoin.

18. vuosisadalta alkaen Tokio (aikaisemmin Edo) on kärsinyt kolmesti vakavista maanjäristysten vaikutuksista:

1703/12/31 Genroku-maanjäristys Edo-Tokion alueella M7.9-8.2
vähän tulipaloja, joissa kukaan ei menehtynyt, kuolonuhrit romahtaneiden rakennusten vuoksi

1855/10/2 Ansei-Edo-maanjäristys M6.9±0.1 (pienin kolmesta ja eri paikassa mutta järistyskeskus lähes kaupungin alapuolella)
monin paikoin tulipaloja

1923/9/1 suuri Kantō-maanjäristys M~8 subduktiovyöhykkeellä Filippiinien laatalla Sagami-syvänteessä
tapahtumahetkellä 11:58 päivällä monet olivat laittamassa ruokaa, joten tuli pääsi irti monissa paikoissa
uhriluku yli 100 000 henkeä, 87 % menehtyi tulipaloissa