Instituutti

PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2a), 00014 Helsingin yliopisto

  • Biogeotieteen osasto
  • Geologian ja geokemian osasto
  • Kaupunkimaantieteen ja aluetutkimuksen osasto
  • Opintotoimisto
  • Laboratoriohenkilökunta

PL 68 (Gustaf Hällströmin katu 2b), 00014 Helsingin yliopisto

Voimakas maanjäristys Nepalissa 25.4.2015

Pääjäristykselle on ilmoitettu seuraavanlaiset alustavat tapahtumapaikka- ja tapahtuma-aika-arviot (USGS):

Maantieteelliset koordinaatit: 28.147°N 84.708°E
Tapahtuma-aika: 06:11:26 (UTC), 11:56:26 paikallista aikaa ja 09:11:26 Suomen aikaa
Voimakkuus: 7,8
USGS:n posteri kyseisestä Nepalin maanjäristyksestä (esim. ladattava PDF-tiedosto).

 

kartta latautuu...

Kuva 1. Pääjäristyksen ja kahden jälkijäristyksen sijainnit ovat esitetty punaisilla tähdillä.

Nepalissa ja lähialueilla on ollut useita voimakkaita jälkijäristyksiä, mm.:

Maantieteelliset koordinaatit: 28.193°N 84.865°E
Tapahtuma-aika: 06:45:21 (UTC), 12:30:21 paikallista aikaa ja 09:45:21 Suomen aikaa
Voimakkuus: 6,6

Maantieteelliset koordinaatit: 27.782°N 85.997°E
Tapahtuma-aika: 07:09:10 (UTC), 12:54:09 paikallista aikaa ja 10:09:10 Suomen aikaa
Voimakkuus: 6,7

Voimakas M7.3 maanjäristys Nepalissa 12.05.2015

Lisätietoa Nepalin maanjäristyksistä

Himalajan vuoristo ja sen takana oleva Tiibetin ylänkö ovat muodostuneet Intian ja Euraasian laatan törmäyksessä. Laattojen välinen lähenemisliike on keskittynyt Himalajan pääylityöntövyöhykkeeseen (MHTF), jolla liike on keskimäärin 2 cm vuodessa. Nepalin alueella lähenemisliike on ollut ainakin paikallisesti lukkiutuneena, mikä on aiheuttanut jännityksen kertymisen. Jännityksen kertymistä on seurattu GPS-mittauksilla, minkä perusteella seismologit ovat ennustaneet isohkoa maanjäristystä jo pitkään. Alueella tapahtuu pienempiä maanjäristyksiä säännöllisesti, mutta isoja järistyksiä ei ole tapahtunut sitten vuoden 1934 ison järistyksen (M=8.2). Kertyneen jännityksen purkaminen vaatinee useita isoja maanjäristyksiä. Siirroksen pitkäaikainen jännityskertymä on alkanut purkautua Nepalin maanjäristyksissä 25.4. ja 12.5. Ensimmäinen iso järistys (M=7.8) 25.4. sijaitsi siirrososuudella, joka on Katmandusta länteen, ja toinen iso järistys (M=7.3) 12.5. sijaitsi siirrososuudella, joka on Katmandusta itään. Molempiin maanjäristyksiin liittyy jälkijäristyksiä, jotka tasaavat pääsiirroksen liikahduksesta aiheutuneita muutoksia ympäristön pienemmissä siirroksissa. Maanjäristyksiä aiheuttavia laattojen liikkeitä mallitetaan nykyisin myös geodynaamisilla numeerisilla malleilla. Nepalin maanjäristyksiin liittyvästä maankuoren liikkeistä sekä niiden syistä löytyy laajempi kirjoitus Seismologian Instituutin Geodynaamisen ryhmän wiki-sivustolta (in English).

Kuva 2. Nepalin isot maanjäristykset sekä pääylityöntövyöhyke topografisella kartalla. Maanjäristys 24.5. (M=7.8) on merkitty punaisella tähdellä ja 12.5. (M=7.3) on merkitty sinisellä tähdellä. Himalajan pääylityöntövyöhyke tulee maanpinnalle kolmioviivan kohdalla (MFT). Maanjäristyksissä liikkuneet alueet on merkitty punaisella ja sinisellä laatikolla. Kuvan 3 sijainti kartalla on merkitty mustalla viivalla sekä kirjaimilla A ja B. Karttalähteet: http://www.ngdc.noaa.gov/mgg/global/global.html
https://github.com/HimaTibetMap/HimaTibetMap

Kuva 3. Himalajan vuoriston yksinkertaistettu rakenne ja Nepalin isojen maanjäristysten 25.4. ja 12.5. sijainti maankuoressa. Nepalin maanjäristykset tapahtuivat Himalajan pääylityöntövyöhykkeessä (MHTF), jota pitkin Intian kilpi painuu Tiibetin ylängön alle. Maanjäristykset ovat merkitty punaisella ja sinisellä tähdellä. Maanjäristyksissä liikkuneet alueet ovat merkitty punaisella ja sinisellä viivalla. Rakennemallin sijainti on merkitty mustalla viivalla ja kirjaimilla A ja B kuvaan 2.

Kuva 4. Kolmiulotteinen laskentamalli Himalajan kaltaisen vuoriston muodostumisesta ja siitä aiheutuvista siirrosrakenteista Whippin ja muiden (2014) mukaan. Esimerkkimalli kuvaa Intian liikettä pohjoiseen, siitä aiheutuvaa Himalajan nousua sekä pääylityöntövyöhykkeen sijaintia. Blogi: Seismologian Instituutin Geodynaamisen ryhmän wiki-sivustolla (in English)

More information in English on the wikipage of the HU Geodynamics Group.

Videokuvaa maanjäristyksestä Nepalissa 25.04.2015 (YouTube)

Lähdeviitteet

Amante, C. and B.W. Eakins, (2009). ETOPO1 1 Arc-Minute Global Relief Model: Procedures, Data Sources and Analysis. NOAA Technical Memorandum NESDIS NGDC-24. National Geophysical Data Center, NOAA.

Avouac, J.-P., (2003). Mountain building, erosion, and the seismic cycle in the Nepal Himalaya, in Advances in Geophysics, vol. 46, pp. 1–80, Elsevier.

Styron, R., M. Taylor, and K. Okoronkwo (2010). Database of active structures from the Indo‐Asian collision, Eos, Transactions, American Geophysical Union, 91(20), 181–182.

Taylor, M., and A. Yin (2009). Active structures of the Himalayan-Tibetan orogen and their relationships to earthquake distribution, contemporary strain field, and Cenozoic volcanism, Geosphere, 5(3), 199–214.

Wessel, P., W. H. F. Smith, R. Scharroo, J. F. Luis, and F. Wobbe, (2013). Generic Mapping Tools: Improved version released, EOS Trans. AGU, 94, 409-410.

Whipp, D. M., Jr, C. Beaumont, and J. Braun, (2014). Feeding the “aneurysm”: Orogen-parallel mass transport into Nanga Parbat and the western Himalayan syntaxis, J. Geophys. Res. Solid Earth, 119(6), 5077–5096.

Ohjeita matkailijalle

Ohjeita maanjäristyksen varalta
Mitä matkailija voi tehdä ennakolta
På resa i jordskalvsländer
Anvisningar för jordbävning