Opiskelijat kertovat

Kuva: Tino Johansson

Laitoksen opiskelijat kertovat miksi he valitsivat Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen ja millaista opiskelu laitoksella on.

Aki Ullgren, geologia

Kuva: Aki Ullgren

Halusin opiskella geologiaa Helsingin yliopistossa, koska täällä saan tehtyä tutkinnostani mahdollisimman monipuolisen. Enää ei riitä, että olet asiantuntija vain tietyllä kapealla alalla, vaan nykypäivän työelämä vaatii myös poikkitieteellistä ajattelua ja laajaa ammatillista osaamista. Olen suuntautumassa syventävissä opinnoissani taloudelliseen geologiaan, mutta olen opiskellut muun muassa biologiaa, geoinformatiikkaa, kemiaa, tilastotiedettä, ympäristöoikeutta ja -politiikkaa. Aion liittää tutkintooni myös liiketaloustieteen ja geotekniikan opintoja. Näistä opinnoista on varmasti hyötyä tulevaisuuden työelämässä.

Geologian opiskelu on mielenkiintoista, ja opetus laitoksellamme on erittäin tasokasta ja arvostettua myös kansainvälisesti. Helsingin yliopistossa suoritetulla tutkinnolla pystyt työskentelemään ammattitaitoisesti missäpäin maailmaa tahansa! Voit kartuttaa ammatillista osaamistasi jo opiskeluaikana, sillä monet geologeja tarvitsevat yritykset palkkaavat runsaasti opiskelijoita alan kesätöihin. Geologisen asiantuntemuksen kysyntä lisääntyy jatkuvasti, joten työllisyysnäkymät ovat hyvät, ja palkka on kilpailukykyinen muihin aloihin verrattuna.

Elina Lehtonen, geologia

Kuva: Elina Lehtonen

Joskus täytyy mennä hieman kauemmas, jotta näkee lähelle. Näin kävi minulle, kun yritin päättää mikä geologiassa olisi minua eniten kiinnostava asia. Ensimmäisenä opiskeluvuotenani olin mukana opintomatkalla Etelä-Norjassa ja matkan aikana geologian käytännöllinen puoli, sekä itse kivien ja niiden kehitysprosessien mielenkiintoisuus avasi mielessäni oven petrologian ja kallioperägeologian syventäviin opintoihin. Geologian opinnoissa jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus laboratoriotöiden ja mikroskooppiharjoitusten lisäksi osallistua erilaisille kenttäretkille ja ekskursioille. Näin ollen omat mielenkiinnon kohteet ja erikoistumisala vahvistuvat varmasti, kun teorian rinnalle tarjotaan runsaasti myös käytännön harjoituksia.

Petrologian ja kallioperägeologian kautta oma takapiha ja koko ympäröivä maailma avautuu aivan uudella tasolla. Mitättömän näköisistä kivistä kuoriutuu ohuthieissä mikroskoopin alla uskomattoman kauniita yksilöitä, joista on mahdollista nähdä kiven kehityskaarta jopa miljoonien vuosien taakse. Siinä missä maallikko näkee harmaan murikan, geologi näkee mannerten törmäyksen ja vuorijonon kasvun.

Ainejärjestömme tarjoaa rentoa menoa jossa fuksit otetaan reilusti vastaan. Massaluentojen sijaan meillä on tarjolla tiivis opiskeluyhteisö jossa professorit ovat opiskelijoista aidosti kiinnostuneita ja saattavat tenttipalautteen yhteydessä tehtävien läpikäymisen sijaan kysyä: ”Mitä kuuluu?”. Lisäksi tiiviit suhteet opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan välillä luovat ilmapiirin, jossa opiskelijoiden kurssipalautteet otetaan tosissaan ja opetusta kehitetään dynaamisesti. Tervetuloa :)

Heini Kekki, maantiede

Istuin vuonna 2008 maantieteen pääsykokeissa lähinnä siksi, etten ollut keksinyt mitään spesifimpää alaa. Myöhemmin ymmärsin, etten olisi halunnutkaan: juuri kokonaisvaltaisuus maantieteessä kiehtoo, maailman eri ilmiöiden hahmottaminen niin luonnontieteelliseltä, kuin yhteiskunnalliseltakin kannalta. Vaatimaton tavoite koko maailman ymmärtämisestä elää edelleen.

Opiskelen pääaineena maantiedettä ja olen erikoistunut kulttuurimaantieteeseen. Sivuaineina opiskelen muun muassa kehitysmaatutkimusta ja historiaa. En erityisemmin välitä kivistä ja Kumpulan kampuksella edustankin varmaan sitä äärimmäisintä humanistista laitaa. Tästä huolimatta olen viihtynyt loistavasti! Laitoksellamme on porukkaa monilla eri intresseillä varustettuna, mutta yhteistä kaikille tuntuu olevan hyvä meininki. Erilaista aktiviteettia mökkiviikonlopuista metsäreiveihin tuntuu olevan koko ajan vireillä – yhteisöllisyys ei lopu fuksivuoden pariin hassuun tapahtumaan, vaan elää opiskelijoiden keskuudessa koko ajan.

Opiskelun kannalta maantieteen vahvuuksia on käytännönläheisyys. Toinen opiskeluvuoteni on vierähtänyt lähinnä sivuaine-evakossa, mutta fuksivuoden opintoja muistelen lämmöllä. Valtaosa opinnoista käytiin pienryhmissä, joka itselleni on ehdottomasti massaluentoja mielekkäämpi tapa oppia. Jos on kerran käyskennellyt täysin luontevasti tuulimittarin kanssa ihmisten ilmoilla, tietää mitä tarkoitan. Fuksikevät huipentui Lammin kahden viikon kenttäkurssiin, josta kiertävät villit huhut ovat kaikki totta.

Heini Koukkari, geologia

Kuva: Heini Koukkari

Opetuksen laadulla on suuri merkitys siihen, mitä opintovuosista jää lopulta käsiin. Myös sivuainemahdollisuudet ovat täällä omaa luokkaansa, samoin kuin tutkimusaiheiden laajuus. Ei kannata harhailla missään muualla, vaan tulla suoraan Helsinkiin. Geologia ja etenkin kemia sivuaineeksi yhdistettynä on hyvä lähtöpiste kaikille, jotka haluavat opiskella luonnontieteitä. Aihe ei ole liian abstrakti, vaan käytännönläheisyys auttaa pääsemään sisälle siihen mistä luonnontieteissä on kysymys. Jatkossa voi sitten syventää ymmärtämystään niille perinteisimpienkin luonnontieteiden alueelle. Myös Kumpulan kampus on mitä viihtyisin opiskeluympäristö!

Henriikka Kivilä, geologia

Kuva: Henriikka Kivilä

Joskus lapselle annetussa nimessä piilee enne, niin kävi ainakin minulle. Geologia  oli tuntunut omalta alalta jo kauan, ja pitkällisen pohdinnan jälkeen opinahjoksi päätyi Helsingin yliopisto. Ratkaisua ei ole tarvinnut kertaakaan katua!

Geologian osastolle kotiutuu helposti. Samanhenkisten opiskelijatovereiden kanssa viihtyy ikäeroista riippumatta, ja osastomme henkilökunta on mukavaa ja helposti lähestyttävää. Kenttäkursseilla ja opintoretkillä eli ekskursioilla on ilmapiiri niin yhteisöllinen, että se ilahduttaa kerta toisensa jälkeen.

Opintojen käytännönläheisyys yllätti minut positiivisesti. Niiden myötä oppii ymmärtämään miten maapallomme toimii kokonaisuudessaan, ja ohessa saa myös rullailla sammalia, kartoittaa kallioita, kairata suota ja kiskoa kaivoskypärän päähänsä. Parhaimmillaan geologia on myös estetiikkaa: kertaheitolla voi silmien edessä aueta miljoonia vuosia historiaa yhdessä upeassa maisemassa. Haastettakin alalta löytyy, mutta mitään ylipääsemätöntä ei ole tullut vastaan.

Opiskelijoita yhdistää myös vireän ainejärjestömme Vasaran toiminta. Päivittäin viihdytään Kasviksella, kuukausittain rentoudutaan saunan lauteilla ja vuoden mittaan järjestetään kaikkea kivaa ja perinteistä vapun silliaamiaisesta jääkauden päättymisen juhlintaan. Muiden opiskelijajärjestöjen kanssa tehdään myös yhteistyötä ja laitoksen kanssa yhdessä Vasara järjestää huikean hauskoja ja opettavaisia ekskursiota aina maailman ääriin. Niitä ei halua missata!

Pekka Itkonen, maantiede

Hain opiskelemaan maantiedettä heti ylioppilaaksi kirjoitettuani, sillä minua kiinnosti ihmisen ja luonnon yhteiselo, tuon ilmeisen epäsuhdan parisuhteen lukemattomat ongelmat ja ennen kaikkea naiivi halu edesauttaa kyseisten ongelmien ratkaisua. Mikäpä olisikaan parempi lähtökohta aloittaa ongelmien ratkaisu kuin ottamalla vaatimattomasti haltuun koko maapallo ja sen pinnalla tapahtuva ihmistoiminta ja luonnonprosessit!

Opiskeltuani kohta kolme vuotta alan pikku hiljaa luopua tavoitteestani ottaa koko pallo haltuun ja ratkaista jokainen sen ongelma, mutta opiskelumotivaationi ja innostukseni maantieteeseen on vain kasvanut. Sivuaineina olen lukenut ympäristöalan monitieteisen sivuainekokonaisuuden lisäksi geoinformatiikkaa, josta näillä näkymin tulee pääaineeni maisterivaiheessa. Erityisesti geoinformatiikka, kavereiden kesken GIS, on kasvava ala, jolla osaajia tarvitaan ja töitä pitäisi riittää.

Kaikista maantieteen laitoksista valintani oli Helsingin yliopiston laitos, sillä maineensa mukaisesti tutkimuksen ja opetuksen taso täällä on Suomen paras. Opiskelu on monipuolista, sillä massaluentojen lisäksi tarjolla on pienryhmäopetusta, itsenäistä opiskelua ja kenttäkursseja.

Tuomas Jokela, paleontologia

Kuva: Tuomas Jokela

Paleontologia dinosaurusten ja mammuttien kansoittamine fantastisine maailmoineen oli kiehtonut jo pienestä pitäen, ja koska Helsingin yliopisto on ainoa paikka Suomessa, jossa alaa voi opiskella, oli valinta helppo.

Tämän ei kuitenkaan pidä antaa hämätä, sillä alan pienuudesta huolimatta paleontologialla on legendaarisen Björn Kurténin ansiosta pitkät perinteet Suomessa, ja paleontologinen tutkimus Helsingin yliopistolla on kansainvälistä huippuluokkaa. Opiskelijalle tämä tarkoittaa, että opettajien asiantuntemus on taattu, ja kontaktit muualle ovat erinomaiset. Osaston luento- ja harjoituskurssien lisäksi voi aktiivinen opiskelija päästä itsekin maailman fossiilikentille. Björn Kurtén -klubin kokouksissa opiskelijakin tutustuu nopeasti paleontologiseen tutkimukseen ja sen tekijöihin osastolla.

Paleontologia on vielä paljon enemmän kuin silkkaa fossiilien kaivelua. Niinpä Helsingin yliopiston geologian osastolla on vahvasti edustettuna myös paleoklimatologia, muinaisten ilmasto-olojen tutkimus, joka näinä ilmastonmuutoksen aikoina on ajankohtaisempi tieteenala kuin koskaan.

Kehumatta voi siis sanoa, että maapallon muinaisoloista kiinnostuneelle tarjoaa Helsingin yliopisto erinomaiset eväät paitsi Suomessa, myös maailman mittapuulla.