Folkloristiikan tutkimus ja tutkimushankkeiden esittely
Nykytutkimuksen suuntauksista folkloristiikassa
Tällä hetkellä perinneilmiöiden historian tutkimus elää uutta tulemistaan. Merkittävä osa tutkijoista ja opiskelijoista on kiinnostunut esiteollisen agraarikulttuurin ja muinaisten aikakausien kysymyksistä. Näiden tutkimusten lähteenä on kalevalainen runous ja vanha proosaperinne sekä kansainväliset vertailuaineistot. Myös kenttätutkimus on painottunut tässä suuntauksessa vanhojen lähteiden uudelleen tulkinnan ja arkaaisiin kulttuurimuotoihin pohjautuvien uusien kulttuuriprosessien tutkimuksen apuneuvona. Niinpä mytologia ja kansanuskon tutkimus herättävät edelleen runsaasti kiinnostusta. Akatemiaprofessori Anna-Leena Siikalan tutkimusprojekti Uralilaisten kansojen mytologia on tästä edustavin esimerkki.
Merkittävä osa nykyfolkloren tutkimuksesta liittyy populaarikulttuuriin uusiin elämänilmiöihin. Professori Leea Virtanen (1934-2002) aloitti lasten ja nuorten aikuisten folkloren tutkimuksen. Kenttätutkimus on tuonut myös lasten ja nuorison perinteen ulottuvillemme.
Osassa nykytutkimuksia ovat näkyvissä uudemman historiantutkimuksen, esimerkiksi mentaliteettien historian yleiseurooppalaiset trendit. Suomalaiset folkloristit ovat lähestyneet arkaaisia kansanomaisen ajattelun malleja, vanhoja folkloretekstejä apunaan käyttäen. Tämän, samoin kuin niin sanotun kirjoittamalla kertomisen suuntauksen edelläkävijä on professori Satu Apo. Tällä hetkellä suosiossa ovat esimerkiksi sukupuolen, ruumiillisuuden, seksuaalisuuden sekä elinympäristön ja vallankäytön aihepiirit. Melkoinen joukko nykytutkijoista on kiinnostunut maamme kehittymisestä lyhyenä ajanjaksona agraarikulttuurista moderniksi yhteiskunnaksi ja edelleen uuden vuosituhannen jälkiteolliseksi kulttuuriksi. Elämäkerrallinen aineisto on yksi tapa lähestyä tätä mullistavaa muutosta. Suomalaiset kansanmiehet ja -naiset kertovat elämänkokemuksistaan näissä aineistoissa. Nämä kertomukset antavat kuvan työelämästä, perhe- ja sukulaisuussuhteista, lastenkasvatuksesta ja terveydenhoidosta. Professori Satu Apon teos Viinan voima. Näkökulmia suomalaiseen kansanomaiseen alkoholiajatteluun ja -kulttuuriin (2001) on edellä kuvatun tutkimuksellisen otteen malliesimerkki. Professori Apon monitieteinen projekti The Changing Models of Girlhood keskittyi puolestaan 10-12 -vuotiaiden tyttöjen maailman tutkimiseen.
Kansainvälinen toiminta
Vaikka folkloren tutkimus onkin usein nähty kansallisena tieteenä, on se alusta lähtien ollut myös kansainvälistä ja muutamat tunnetut tutkijat ovat silmäilleet maamme rajojen ulkopuolelle. Lähialueittemme tutkimuksen lisäksi myös Euroopan ulkopuolisten kulttuurien tutkimus on vauhdittunut. Vuosituhannen vaihde on ollut kansainvälisten konferenssien, vierailuluentojen ja kansainvälisten yhteisprojektien aikaa. Suomalaiset perinteentutkijat osallistuvat aktiivisesti niin kansallisten kuin kansainvälistenkin kulttuurialan järjestöjen ja tutkimuslaitosten toimintaan.
Professori Anna-Leena Siikalan projekti Myth, History, and Society. Ethnic National Traditions in the Era of Globalization yhdistää tutkijoita Suomesta, Venäjältä, Virosta ja Unkarista. Pohjoismaista yhteistyötä on edistetty esimerkiksi projektissa Folklore, Heritage Politics and Diversity (professori Siikala and dosentti Pertti Anttonen).
Professori Satu Apon Tutkijakollegium-hankkeeen European Fairy Tale Classics and the Models of the Ideal Partner tarkoituksena on analysoida genusmallien muuntelua ja pysyvyttä transkulttuurisissa ja viime vaiheessaan (W.Disney) globaalille yleisölle suunnatuissa viihdekertomuksissa.
Professori Lauri Harvilahti on johtanut tutkimusprojekteja, joiden alueena on Venäjän Altai-vuoriston, Pohjois-Kiinan ja useiden muiden maiden vähemmistökansallisuuksien perinne. Tällä hetkellä käynnissä oleva projekti Ethnopoetics, Processes of Textualization keskittyy Venäjän Etelä-Siperian ja Kaukasuksen tutkimukseen.
Helsingin yliopiston folkloristiikan oppiaineen tutkijat julkaisevat merkittävän osan kirjoistaan ja artikkeleistaan englanniksi, venäjäksi, ruotsiksi ja saksaksi. Suomalaisten julkaisusarjojen kautta tutkimuksemme tavoittavat kansainvälisen lukijakunnan. Niistä tärkeimpiä ovat Folklore Fellows' Communications (FFC) ja Studia Fennica Folkloristica. Suomessa on järjestetty joka toinen vuosi kansainvälinen tutkijakoulutuskurssi Folklore Fellows' Summer School. Kesäkoulu kokoaa yhteen tutkijoita ja jatko-opiskelijoita ympäri maailmaa vaihtamaan mielipiteitä ja nauttimaan kansainvälisesti merkittävien folkloristien opetuksesta. Oppiaineemme on muiden maamme folkloristiikan oppiaineiden ohella kantanut vastuun näiden suuren suosion saaneiden tutkijakoulutuskurssien järjestämisestä
Tutkimushankkeita
Projekti: Suullisen perinteen tekstualisaatio ja moderni kontekstualisaatio Suomessa
2006-2009
Rahoitus: Suomen Akatemia
Johtaja: PhD, Prof (mvs.) Pertti Anttonen
Projekti: Keksityt sankarit
2006-2008
Rahoitus: Suomen Akatemia
Johtaja: FT, dos. Ulla-Maija Peltonen
Projekti: Myth, history, society: Ethnic/National Traditions in the Age of Globalization
1999-2004
Rahoitus: Suomen Akatemia
Johtaja: FT, prof. Anna-Leena Siikala
Projekti: The Other Russia. Cultural Multiplicity in the Making
2004-2007
Rahoitus: Suomen Akatemia
Johtaja: FT, prof. Anna-Leena Siikala
Projekti: Modernization and Popular Experience in Finland 1860-1960
2002-2004
Rahoitus: Suomen Akatemia
Johtaja: FT, prof. Laura Stark
Projekti: Gender Narrated in Speech and Deed
2004-2006
Rahoitus: Suomen Akatemia
Johtaja: FT, dos. Helena Saarikoski
Projekti: Etnopoetiikka, tekstualisaatioprosessit ja kulttuuridynamiikka
2002-2004
Rahoitus: Suomen Akatemia
Johtaja: FT, dos. Lauri Harvilahti
OHJEITA SUOSITUSTENPYYTÄJILLE
Katso ohjeet tutkinto- ja työelämä-sivulta.
Lisää tutkimushankkeita löytyy TUHTI-tietokannasta.
|
