– Päättäjien ja virkamiesten on kuunneltava sosiaalityön asiantuntijoita sosiaalipoliittisten uudistusten yhteydessä. Etenkin sote-uudistuksessa, jossa lyhenteen alkuosa eli sosiaalihuolto on unohdettu kokonaan, sanoo Harry Lunabba (@HarryLunabba), sosiaalityön yliopistonlehtori Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on yliopiston kolmas tehtävä opetuksen ja tutkimustyön ohella, ja Lunabban mielestä tämä tehtävä on erityisen tärkeä juuri sosiaalityön osalta.
– Suuren yleisön tietoisuuden herättäminen yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien tarpeista on eettinen tehtävä.
Sote-uudistuksessa sosiaalihuolto on unohdettu kokonaan.
Sosiaalityön tieteenalalla on vahvat yhteydet työelämään, ja opinnot antavat ammatillisen pätevyyden. Sosiaalityö on yhteiskunnallisesti tärkeä ala, jolla tutkijoiden on Lunabban mielestä tärkeää vaikuttaa.
– Alallamme tehtävä tutkimus hyödyttää yhteiskuntaa, ja tutkijana haluan saada omille ja tieteenalani tutkimustuloksille mahdollisimman laajaa levikkiä ja näkyvyyttä.
Sosiaalipolitiikan professori Helena Blomberg-Krollin mukaan tieto tutkimustuloksista siirtyy kuntiin myös luonnollista tietä opiskelijoiden kautta.
Blomberg-Kroll osallistuu Suomen Akatemian rahoittamaan Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana -konsortiohankkeeseen (Tita eli Tackling Inequalities in Time of Austerity). Hanke on hyvä käytännön esimerkki akateemisesta työstä, johon yhteiskunnallinen vaikuttaminen liittyy olennaisesti. Projektin tulokset raportoidaan suoraan hallitukselle.
– Teemme parhaamme tutkimustulosten jakamiseksi. Se, otetaanko suosituksemme huomioon, on poliittinen valinta, Blomberg-Kroll sanoo.
Varoittava esimerkki
Harry Lunabban mielestä on huolestuttavaa, että poliitikot eivät kuuntele sosiaalityöntekijöitä. Eräs varoittava esimerkki siitä, mitä tästä voi seurata, on toimeentulotuen maksatuksen siirtäminen kunnilta Kelalle. Lunabban mukaan muutos tehtiin sammutetuin lyhdyin ilman sosiaalityön osaamista.
– Uudistusta pidettiin teknisenä siirtona, mutta siinä ei otettu huomioon, että oikeiden ja kestävien toimeentulotukipäätösten tekoon tarvitaan asiantuntemusta.
Teemme parhaamme tutkimustulosten jakamiseksi. Se, otetaanko suosituksemme huomioon, on poliittinen valinta.
Nyt ihmiset, jotka tarvitsevat toimeentulotukea, jäävät ilman sosiaalityöntekijän tukea.
– On huolestuttavaa, että asiantuntemusta ei huomioida. Kelan nyt tekemät päätökset ovat kestämättömiä eivätkä vastaa tarpeisiin. Jonot ovat pitkiä, eivätkä ihmiset saa rahaa lääkkeisiin.
Lunabba pelkää saman virheen toistuvan sote-uudistuksessa.
– Tällä hetkellä ei ole vielä edes tartuttu sosiaalihuollon ongelmiin ja siihen tosiasiaan, että 20 prosenttia asiakkaista käyttää 80 prosenttia resursseista. Uudistuksessa ei ole mietitty, miten tämän tyyppisiä ongelmia voidaan ratkoa.
Ongelmana on, että sosiaalihuollon johtajilla ei ole ollut tapana järjestäytyä ja vaikuttaa, Blomberg-Kroll toteaa.
– Terveydenhuollon puolella on vahva lääketieteellinen vaikuttamisen traditio ja ylilääkäreillä on usein jalka oven välissä sekä akateemiseen maailmaan että politiikkaan. Heillä on vahvat vaikuttamisen perinteet.
Kohti tuntematonta
Blomberg-Krollin mukaan useimmat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että uudistustyö etenee liian nopeasti.
– Missään muualla ei ole vastaavaa mallia, josta voisimme saada kokemuksia. Ruotsalainen ja pohjoismainen tutkimus osoittaa, että sosiaalihuollon osittainen yksityistäminen ei johda yhdenvertaisuuden lisääntymiseen. Pohjoismaissa ei myöskään ole kokemuksia sosiaali- ja terveyshuollon integroinnista. Emme tiedä, miten malli toimii sosiaalihuollon pitkäaikaisasiakkaiden ja haavoittuvimmassa asemassa olevien osalta.
Nähtäväksi jää, pystyykö uudistus vastaamaan niiden asiakkaiden tarpeisiin, jotka eniten tarvitsevat sosiaalipalveluja.
Tita-hankkeessa Blomberg-Kroll ja kollegat seuraavat toimeentulotuen siirtämisen seurauksia pitkällä aikavälillä mm. asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta. Samalla seurataan sote-uudistuksen tuomia muutoksia.
– Toimeentulotuen siirtämisen ja sote-uudistuksen ideana on, että järjestelmä olisi asiakkaille yhdenvertaisempi ja vähemmän byrokraattinen. Seuraamme, toteutuvatko nämä tavoitteet. Nähtäväksi jää, pystyykö uudistus vastaamaan niiden asiakkaiden tarpeisiin, jotka eniten tarvitsevat sosiaalipalveluja.
Uusia tapoja vaikuttaa
Lunabba katsoo, että asiantuntijoiden tehtävänä on muistuttaa päättäjiä jatkuvasti ja näkyvästi sosiaalihuollon olemassaolosta ja siitä, että sosiaalityön tutkijoita tulisi kuulla uudistuksissa. Tähän on olemassa monia kanavia, mutta Twitter on osoittautunut tehokkaaksi.
– Olen kampanjoinut aktiivisesti Twitterissä ja saanut sitä kautta jalan oven väliin ministeriössä, Lunabba kertoo.
Osana kampanjaansa hän on kirjoittanut ahkerasti Twitterissä siitä, miten sosiaalityötä ei huomioida, ja kyseenalaistanut lakialoitteita.
– Olen muun muassa kirjoittanut suoraan ministereille Rehula ja Risikko sekä alivaltiosihteeri Tuomas Pöystille. Joskus olen saanut vastauksia, joskus en. Olen kuitenkin saanut aikaiseksi keskustelua, ja pääsimme tapaamaan Pöystiä.
Twitter-kampanjan ansiosta sosiaalityön tutkijoista ja ammatinharjoittajista koostuva ryhmä tapasi delegaation, johon kuuluivat Tuomas Pöysti, muutosjohtaja Sinikka Salo, johtaja Kari Ilmonen, neuvotteleva virkamies Satu Karppanen, neuvotteleva virkamies Elina Palola ja erityisasiantuntija Virva Juurikkala. Ryhmä keskusteli asiakysymyksistä ja painotti sosiaalityön huomioimista valmistelutyössä. Lunabban mukaan Twitter oli keskeinen työkalu tapaamisen aikaansaamiseksi.
– Tämä on uusi tapa vaikuttaa, joka kiehtoo ja on osoittautunut toimivaksi. Suosittelen tätä kanavaa ja vaikuttamistapaa myös muille tutkijoille.
Sosiaalityön rooli sosiaalipolitiikassa
Päättäjien ja asiantuntijoiden tapaaminen oli rakentava. Lunabba kertoo, että tahtoa tuntuu olevan sosiaalihuollon ja sosiaalityön roolin tarkentamiseksi uudistuksessa. Tulevien sosiaali- ja terveyskeskusten tehtävää ei voida rajoittaa kattamaan vain lyhytaikaisen neuvonnan. Ennalta ehkäisevien rakenteiden luomiseksi sosiaalityö pitää ottaa mukaan valmisteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
– Yhteiskuntatieteellisen ajattelutavan sisällyttämiselle valmistelutyöhön on tarvetta. Jos haluamme tavoittaa haavoittuvimman 20 prosentin asiakaskunnasta, meidän tulee omaksua laaja-alainen lähestymistapa ja sopeuttaa toiminta vastaamaan niiden asiakkaiden tarpeita, jotka eivät sovi tavallisiin hoitorakenteisiin, Lunabba sanoo.
Blomberg-Krollin mukaan sosiaalityön tutkijat ovat Suomessa varsin kiinnostuneita yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta verrattuna muihin maihin. Hän osallistui yhdessä yliopistonlehtori Christian Krollin kanssa kansainväliseen projektiin, jossa vertailtiin sosiaalityön tutkijoiden sitoutuneisuutta sosiaalipolitiikkaan 12 maassa. Hankkeen tuloksena syntyi hiljattain julkaistu kirja Where academia and policy meet – A cross-national perspective on the involvement of social work academics in social policy (Polity Press).
– Vaikka suomalaiset tutkijat ovatkin verrattain aktiivisia, monet kokevat saavansa vain vähän tukea vaikuttamistyöhön. Monessa muussa maassa yliopistot näyttäisivät antavan enemmän tukea työntekijöilleen, Blomberg-Kroll huomauttaa.
Lunabba ja Blomberg-Kroll ovat yhtä mieltä siitä, että tutkijat kaipaavat tukea saadakseen äänensä kuuluviin. Tämä olisi erittäin tärkeää Suomen suunnitellessa historiansa merkittävintä sosiaalipoliittista uudistusta.