Oikeudelliset palvelut ovat olleet viimeinen linnake, jossa vielä noudatetaan perinteisiä toimintatapoja. Digitalisaatio tulee kuitenkin vaikuttamaan palvelujen tarjontaan sekä niiden sisältöön.
Oikeustieteellisessä tiedekunnassa on käynnissä Legal Tech Lab -hanke, jossa selvitetään muun muassa uuden teknologian mahdollisuuksia juridisissa palveluissa.
– Digitalisaation vaikutuksia pitää tutkia, koska emme tiedä vielä niistä tarpeeksi. Juridisten palvelujen tarjonnan muutoksien myötä oikeudellisen teknologian käytön eettisiin ja yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin on kiinnitettävä huomiota, kertoo hanketta johtava tutkija Riikka Koulu.
Käyttäjälähtöistä oikeutta
Yksi esimerkki oikeudellisesta teknologiasta on 19-vuotiaan opiskelijan viime vuonna Yhdysvaltain ja Iso-Britannian markkinoille koodaama DoNotPay-mobiilisovellus, jonka avulla voi kiistää saamansa parkkisakot. Sovelluksen ensimmäisten toimintakuukausien aikana parkkisakkoja kiistettiin New Yorkissa ja Lontoossa yli 250 000, joista sovellus voitti 160 000. Aiemmin kansalaiset eivät edes ymmärtäneet kyseenalaistaa saamiaan parkkisakkoja.
Parkkisakkosovelluksessa tarjottiin ratkaisu oikeudelliseen ongelmaan, jota ei aiemmin ollut edes ymmärretty ongelmaksi.
"Kun tavallinen ihminen törmää oikeusjärjestelmään, niin sehän on usein aika epämiellyttävä kokemus."
Riikka Koulun mukaan ihmiset jättävät usein oikeutensa ajamatta, koska kokevat sen vaikeaksi ja monimutkaiseksi.
– Kun tavallinen ihminen törmää oikeusjärjestelmään, niin sehän on usein aika epämiellyttävä kokemus. Teknologian mahdollisuus on siinä, että omaksutaan uusi käyttäjälähtöinen lähestymistapa.
Tavallisella ihmisellä on paljon heikommat mahdollisuudet päästä oikeudellisen tiedon lähteille kuin juristilla. Juristi osaa navigoida oikeudellisessa järjestelmässä, koska on saanut siihen koulutuksen.
Koneoppiminen automatisoi päätöksentekoa
Teknologia ja koneoppiminen kehittyvät tällä hetkellä huimaa vauhtia. Koneoppimisessa kyse on automaatiosta: mitä pidemmälle koneoppiminen kehittyy, sitä lähemmäs päästään kysymystä siitä, mikä osa oikeudellisesta päätöksenteosta voidaan toteuttaa algoritmien avulla. Mikä on ihmisen intuition rooli oikeudellisissa käytännöissä?
Oikeudellisesti haastavat ja kiperät tapaukset ovat vaikeasti automatisoitavissa. Suurin osa juristien tehtävistä sekä tuomioistuimissa että yksityisellä sektorilla on kuitenkin rutiiniluonteisia.
– Verkkovälitteisessä riidanratkaisussa suuri osa tapauksista voidaan hoitaa automaattisesti, huomauttaa Koulu.
Koneoppimisessa ei kuitenkaan olla vielä tarpeeksi pitkällä.
– Kone ja robotit eivät korvaa ihmistä ihan vielä, toteaa Koulu.
monialainen yhdessä toimiminen
Kun suunnitellaan digitaalisia oikeudellisia palveluita, tarvitaan mukaan juristien lisäksi asiantuntijoita muun muassa palvelumuotoilun ja tietojenkäsittelytieteiden puolelta sekä psykologiasta.
Oikeusteknologia on toistuvasti mainittu tulevaisuuden kasvualaksi, jossa pienet yritykset haastavat perinteiset toimijat.
Legal Tech Lab tekee yhteistyötä käytännön toimijoiden kanssa ja luo keskustelua eri ryhmien välille. Myös opiskelijat halutaan mukaan toimintaan: kesäkuun alussa Labin järjestämässä ensimmäisessä kansainvälisessä konferenssissa opiskelijatkin esittelivät töitään ja ajatuksiaan oikeusteknologiasta ja digitalisaatiosta.
– Oikeustieteellisellä tiedekunnalla on velvollisuus ja vastuu kouluttaa seuraavan sukupolven juristit, jotka ymmärtävät uutta toimintaympäristöä, sanoo Koulu.
Oikeudellisia teknologiasovelluksia ei ole välttämätöntä tuottaa kalliilla, monivuotisilla ja raskailla ohjelmistokehityshankkeilla.
– Pieniä, uusia ratkaisuja voidaan saada aikaan sillä, että pistetään oikeat ihmiset samaan paikkaan ja katsotaan, mitä he saavat yhdessä aikaan. Oikeusteknologia on toistuvasti mainittu tulevaisuuden kasvualaksi, jossa pienet yritykset haastavat perinteiset toimijat, kertoo Riikka Koulu.