Macron matkalla kohti toista vaalivoittoa

Ranskalaiset äänestävät parlamenttivaaleissa viikonloppuna ennen kaikkea presidentin ohjelmasta ja hallituksen ohjelmasta: ollaan joko sen puolesta tai vastaan.

Ranskan keväisiä presidentinvaaleja seuraavat 18. kesäkuuta toiseen kierrokseen huipentuvat parlamenttivaalit. Presidentti Emmanuel Macronille povataan toista peräkkäistä vaalivoittoa, sillä hänen edustamansa Tasavalta liikkeellä -puolue on vaalien suurin ennakkosuosikki. 

Macronin valttikortti on dosentti Niilo Kaupin mukaan se, että hän ei identifioidu mihinkään perinteiseen puolueeseen.

– Presidentti esiintyy uudistajana ja siinä hän on onnistunut. Macron on kerännyt poliittista pääomaa. 

Kaupin mukaan Macronin vaikutus Ranskan tulevaan politiikkaan peilautuukin suoraan siihen, kuinka suosituksi hän nousee.

"Macron on kerännyt poliittista pääomaa. "

– Mitä suurempi suosio, sitä painavampi poliittinen painoarvo hänellä tulee olemaan. Eikä Macronille kelpaa kuin suurin mahdollinen enemmistö vaaleissa. Presidentti haluaa muiden näkevän, että hän johtaa tätä palettia.

Parlamenttivaalin tuloksella on Kaupin mukaan iso merkitys jatkon kannalta. Jos ennusteet toteutuvat, pääsee Macron käyttämään muskeleitaan Ranskan ja sitä myötä koko Euroopan unionin politiikan edistämiseksi.

– Euroopan unioni on Ranskan kotikenttä ja sillä tiellä Macron myös haluaa jatkaa. Presidentti ajaa unionin demokratisaatiota.

Puntarissa presidentin ohjelma

Ranskan parlamenttivaaleissa äänestetään ennen kaikkea presidentin ohjelmasta ja hallituksen ohjelmasta: ollaan joko sen puolesta tai vastaan. 

– Ihmiset ovat kyllästyneitä korruptioon. Macron yrittääkin leikata menoja, Kauppi kertoo.

Puoluesuuntauksista etenkin sosialistit ja tasavaltalaiset ovat tympääntyneitä nykypolitiikkaan.

– Presidentin tehtävä ei kuitenkaan ole helppo, sillä on paljon ihmisiä, joiden mielestä Macronin talouspolitiikka olisi menossa päin metsää.

Macronin ei myöskään ole helppoa hallita julkista kuvaansa.

– Hän esiintyy ei-elitistisenä eliitin jäsenenä, vaikka todelliset ongelmat kuten rasismi ja köyhyys eivät näytä koskevan hänen presidenttiyttään, Kauppi muotoilee.

Saamassa enemmistön alahuoneesta

Sekä Kaupin että tutkija Timo Miettisen mukaan näyttää todennäköiseltä, että Macronin uusi Tasavalta liikkeellä –puolue on ottamassa enemmistön parlamenttivaaleissa, jossa on jaossa 577 paikkaa.  

Miettisen mukaan Macronin nousu ensimmäisissä vaaleissaan on koko kuvion suurin yllätys.

– Vaalien ensimmäisen kierroksen tulos oli gallupien valossa jopa ennakoitua parempi Macronin puolueelle. Puolue tulee ottamaan suurella todennäköisyydellä noin 400 parlamenttipaikkaa, mikä riittäisi absoluuttiseen enemmistöön, Miettinen ennustaa.  

Miettisen mukaan Macronin nousu ensimmäisissä vaaleissaan on koko kuvion suurin yllätys.

– Edellisen presidentin François Hollanden edustaman sosialistipuolueen romahtaminen on samoin ollut vaikeasti ennakoitavissa, vaikka vastaavia sosiaalidemokraattisten puolueiden tappioita on nähty Euroopassa laajemminkin.

– Vaalien myötä myös tasavaltalaispuolueen huonoa tulosta voidaan pitää yllätyksenä, Miettinen toteaa.

Tutkija Timo Miettinen: Taustaa Ranskan vaaleista

Ranskan de Gaullen ajoilta periytyvä hallitusmuoto on hyvin presidenttikeskeinen, mikä tarkoittaa myös erittäin henkilökeskeistä poliittista kulttuuria. Emmanuel Macronin valinta edustaa tätä perinnettä, joskin hän on onnistunut kanavoimaan kannatuksensa myös uudeksi Tasavalta liikkeellä -puolueeksi (LREM). Puolueesta on tulossa merkittävä voima Ranskan politiikkaan.

Macronin taktiikan ytimessä on ollut hivuttautua keskustasta käsin sekä vasemmalle että oikealle. Taustansa vuoksi presidentti keräsi kannatusta erityisesti sosialistipuolueen liberaalien kannattajien keskuudesta. Vaalien jälkeen Macron on siirtynyt toiselle laidalle. Republikaanitaustaisen Édouard Philippen nimittäminen pääministeriksi oli osa tätä strategiaa, jossa kannatusta haetaan nyt myös liberaalin keskustaoikeiston suunnalta.

Mielenkiintoinen on myös Marine Le Penin Front national -puolueen kohtalo. Puolueen kannatus on pysynyt ennallaan suhteessa viiden vuoden takaisiin vaaleihin, mutta Ranskan vaalitavan takia sen on vaikea saada merkittävästi edustajia parlamenttiin. Puolue on siirtynyt puhtaiden maahanmuuttoteemojen sijaan trumpilaisen globalisaatiokritiikin suuntaan, mutta historiallisista syistä äärioikeiston leimaa on ollut vaikea karistaa.