Kilpailu ennen kaikkea

Shanghaissa opiskelun tunelmaa kuvaa yksi sana: stressi.

Kofeiinitankkaus ei ole mitään verrattuna siihen, miten kiinalaiset opiskelijat pitävät itsensä virkeinä. Viime talvena shanghailaiset sanomalehdet välittivät kuvia nuorista, jotka pänttäsivät lukion päättökokeeseen tippapullo käsivarressa.

Opiskelun tärkein ja usein ainoa päämäärä on saada hyvä työpaikka, sellainen, josta saa hyvää palkkaa. Vastavalmistuneen hyvänä palkkana pidetään vähintään tuhatta euroa kuukaudessa.

Uraa aletaan rakentaa leikki-ikäisenä. Päiväkoti vaikuttaa siihen, millaiseen keskikouluun pääsee. Keskikoulusta riippuu, kuinka hyvämaineiseen lukioon pääsee. Lukiomenestys sanelee, mistä yliopistosta kannattaa edes haaveilla. Yliopistossa menestyksen tavoittelu saa jo sellaiset mittasuhteet, että monen psyyke kärsii.

-Kiinalaiset opiskelijat ovat kilpailuhenkisiä ja stressaantuneita. He kyttäävät keskiarvoaan ja pyytävät heti perusteluja, jos arvosana ei miellytä, sanoo Itä-Aasian tutkimuksen jatko-opiskelija Teemu Naarajärvi.

TABUJA JA ITSESENSUURIA

Shanghaissa on kymmeniä yliopistoja. Kuuluisin ja maineikkain on humanistis-yhteiskuntatieteellinen Fudan. Naarajärvi työskenteli siellä reilut kaksi vuotta Pohjoismaiden keskuksen toiminnanjohtajana. Pesti päättyi keväällä 2013.

Ulkomaille välittyy kuva, että kiinalaiset eivät arvostele maansa järjestelmää. Kuva on väärä.

-Kampuksilla käydään kriittistä keskustelua ja sanotaan ääneen monia asioita, joita ei julkisesti sanottaisi.

Kunhan lähdetään siitä, että kommunistisen puolueen on hyvä pysyä vallassa, voi ongelmia tuoda esiin suhteellisen vapaasti. Juuri nyt Shanghaissa keskustellaan esimerkiksi tuloerojen kasvusta ja köyhien olojen parantamisesta.

Tabujakin toki on. Esimerkiksi Tiananmenin vuoden 1989 mielenosoituksista ei käydä järkevää keskustelua. Taiwanista ja Tiibetistä puhuttaessa pitää lähteä siitä, että ne ovat osa Kiinaa.

Naarajärvi tuntee monipuolisesti Kiinan kulttuuria ja puhuu kieltä sujuvasti. Hänen kokemuksensa mukaan ulkomaalaiset ovat usein puheissaan varovaisempia kuin kiinalaiset.

VÄHEMMISTÖJÄ SUOSITAAN

Fudanin yliopistossa on 30 000 opiskelijaa, enemmistö naisia. Kandidaatin tutkielma tehdään neljässä vuodessa, maisteriksi vaaditaan kolme vuotta lisää.

Opiskelijoita tulee ympäri maata. Vähemmistökansallisuuksien edustajia houkutellaan antamalla heille lisäpisteitä.

-Kommunistisen puolueen näkökulmasta on toivottavaa, että mahdollisimman moni omaksuu valtakiinalaisten elämäntyylin.

Kiinassa on 56 virallista kansallisuutta. Yli 90 prosenttia asukkaista on han-kiinalaisia. Loput ovat zhuangeja, mongoleja ja muita vähemmistöjä.

Kuten mihin tahansa kaupunkiin myös Shanghaihin saa matkustaa kuka tahansa, mutta muuttaa saavat vain ne, joilla on opiskelu- tai työpaikka.

KORIPALLO YKKÖSLAJI

Fudanin yliopisto on julkinen ja valtion rahoittama. Osa varoista kerätään lukukausimaksuina. Summa riippuu opinto-ohjelmasta mutta liikkuu jo yli 2000 euron vuositasolla.

Köyhille maksut ovat liian korkeat, mutta menestys voidaan palkita opiskelustipendillä. Usein koko suku osallistuu opintojen maksamiseen.

Vähäisen vapaa-aikansa opiskelijat viettävät harrastuskerhoissa. Pöytätennis on yhä suosittujen lajien kärkipäässä, mutta mikään ei päihitä koripalloa. Lajin suosio nousi pilviin sen jälkeen, kun Yao Ming pääsi vuonna 2002 ensimmäisenä kiinalaisena NBA:han.