Lääketieteellisen tiedekunnan tutkimus toteutetaan valtaosin tutkimusryhmissä, joiden johtajilla on täydentävän rahoituksen vastuuhenkilöinä merkittävät oikeudet ja vastuut. Lääketieteellisen tiedekunnan vastuulliset tutkijat nimeää tutkimuksesta vastaava varadekaani. Yli 500 vastuullista tutkijaa (engl. Principal Investigator tai Group Leader) muodostaa Research Faculty:n.
Nimettäessä uutta vastuullista tutkijaa käytetään ohjenuorana rehtorin päätöksen 103/2009 mukaisia tutkimusryhmän johtajan kriteereitä:
Rehtorin päätöksen mukaisesti vastuullinen tutkija voi olla myös henkilö, joka ei ole palvelussuhteessa Helsingin yliopistoon, mutta on muutoin kiinteästi liittynyt tiedekunnan tai erillisen laitoksen tutkimustoimintaan. Relevanteilla tutkimusaloilla vastuullinen tutkija voi olla myös itsenäinen tutkija, joka toimii ilman tutkimusryhmää. Tutkimusryhmien ja niiden johtajien tunnistaminen tiedekunnan tutkimuksen perusyksiköksi on kansainvälisen käytännön mukaista, ja se parantaa merkittävästi tietoisuutta käynnissä olevasta tutkimustoiminnasta ja tutkimussuunnista.
Research Faculty:n muodostaminen antaa vastuullisille tutkijoille foorumin, jota kautta vaikutusmahdollisuudet tiedekunnan tutkimusresursointiin (infrastruktuurit, tutkimusvirat, tilat) paranevat. Rehtorin päätöksen mukaisesti yliopiston ulkopuolisella rahoituksella yliopistoon palkattujen vastuullisten tutkijoiden työtehtäviin voidaan sisällyttää tutkimustyöhön liittyvän opetuksen antamista 5 prosenttia vuosityöajasta ilman eri korvausta. Research Facultyn toimintakieli on englanti.
Vastuullisen tutkijan asemaa lääketieteelliseen tiedekuntaan haetaan Tutkimusportaalin kautta:
Vastuullisen tutkijan hakemukset arvioi tutkimuksesta vastaava varadekaani tai hänen pyynnöstään tutkimusneuvosto.
Lisätietoja:
Asiantuntija Mila Hyytinen, mila.hyytinen@helsinki.fi
Lääketieteellisen tiedekunnan vastuulliset tutkijat hakevat aktiivisesti rahoitusta omille tutkimushankkeilleen, ja tämä täydentävä rahoitus onkin suuruudeltaan jopa 80 prosenttia tiedekunnan saamasta budjettirahoituksesta.
Tiedekunnan tutkimustoiminnan merkittävimmät kotimaiset rahoittajat ovat Suomen Akatemian lisäksi useat yksityiset säätiöt ja Business Finland.
Säätiörahoittajista tärkeimpiä ovat
Noin 30 prosenttia lääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksen täydentävästä rahoituksesta tulee Suomen ulkopuolelta. Suurin ulkomainen rahoittaja on EU. Yhä kasvava joukko tiedekunnan tutkijoista on mukana EU:n puiteohjelmista rahoitetuissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa. Tiedekunnassa on lisäksi käynnissä EU-komission terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston rahoittamia hankkeita. Rahoitusta on saatu myös Yhdysvalloista mm. National Institute of Health -organisaatiolta.
Merkittäviä Meilahden tutkijoita rahoittavia kansainvälisiä säätiöitä ovat mm. pohjoismaista yhteistutkimusta rahoittava NordForsk, syöpätutkimusta tukeva Worldwide Cancer Research, sekä rahoitusta diabetestutkimukseen myöntävä Juvenile Diabetes Research Foundation JDRF. Kansainvälistä rahoitusta saadaan myös mm. lääkeyrityksiltä kansainvälisten tutkimussopimusten puitteissa.
Lääketieteellisen tiedekunnan tutkimuseettinen toimikunta on yksi Helsingin yliopiston nejästä tutkimuseettisestä toimikunnasta. Toimikunnan tehtävänä on antaa lausuntoja tiedekunnan piirissä tehtävistä tutkijalähtöisistä lääketieteellisistä tutkimussuunnitelmista, joista tarvitaan eettisen toimikunnan lausunto. Toimikunta ei käsittele sellaisia tutkimuksia, joista tulee saada lakisääteinen lausunto sairaanhoitopiirin eettiseltä toimikunnalta tai TUKIJA:lta (Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta).
Ohjeistus lausuntopyynnön lähettämiseen löytyy lääketieteellisen tiedekunnan tutkimuseettisen toimikunnan sivulta.
Tietosuoja-asiantuntija, Tutkimuspalvelut
Sihteeri: Mila Hyytinen, Tutkimuspalvelut
Terveystieteellisessä tutkimuksessa käsitellään usein potilaiden tai terveiden vapaaehtoisten terveys- ja henkilötietoja. Tutkimusta sääntelee ja ohjaa yleinen tietosuojasääntely, lääketieteellistä tutkimusta koskeva erityissääntely (kuten laki lääketieteellisestä tutkimuksesta, laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä eli ns. toisiolaki, biopankkilaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista) sekä yliopiston sisäiset politiikat ja ohjeistukset.
Tutkija ja hänen organisaationsa vastaavat tutkimuksen lainmukaisuudesta ja eettisyydestä. Oikeus yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan on jokaisen tutkittavan perusoikeus. Lainsäädäntö antaa puitteet ja mahdollisuudet käsitellä tutkimusaineistoa ja sen sisältämiä henkilötietoja eettisellä tavalla. Eettisellä ja lainmukaisella tietojen käsittelyllä saavutat tutkittavien luottamuksen, suojaat tiedot luvattomalta pääsyltä sekä turvaat tutkittavien oikeudet ja vapaudet.
Osa lääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksesta tehdään HUSin tai muun terveydenhuollon palveluntuottajan kanssa yhteistyössä, jolloin on huomioitava kyseisen yhteistyöorganisaation käytännöt ja ohjeet. Lisäksi tämän yhteistyötahon kanssa on solmittava tarvittavat sopimukset tutkimukseen liittyen. HUS ja Helsingin yliopisto ovat kaksi erillistä oikeushenkilöä ja näin ollen kumpikin organisaatio vastaa omista velvoitteistaan.
Helsingin yliopisto ei ole terveydenhuollon hoitoyksikkö eikä sillä ei ole potilaita. Potilaat ovat HUS:n vastuulla ja HUSin potilasrekisterin rekisterinpitäjä on HUS. Tutkimuksessa käytettävä aineisto muodostaa oman tutkimusrekisterinsä/aineistonsa, jonka rekisterinpitäjyys on määriteltävä erikseen ja se on siis eri asia kuin (esim. HUSin) potilasrekisteri.
Mikäli teet tutkimusta, jonka kohteena ovat potilaat, tutkimuksesta tulee hakea lakisääteinen eettisen toimikunnan lausunto sairaanhoitopiiriltä ja lisäksi kyseisen organisaation tutkimuslupa.
Helsingin yliopistolla ei oteta vastaan potilaita, eikä tehdä kliinistä lääketutkimusta. Yliopistolla ei näin ollen ole myöskään lääkevahinkovakuutusta. Kaikki potilailla tehtävä interventiotutkimus tehdään sairaanhoitopiirissä (kuten HUS:ssa) ja sairaanhoitopiirin lakimiehet antavat tarvittavan juridisen tuen myös tutkimuksen toteuttamiseen liittyen. Mikäli kyseessä on HUSissa toteutettava tilaustutkimus (sponsorina/toimeksiantajana esim. lääkeyritys) tutkimuksesta tulee tehdä sopimus HYKS-instituutin kanssa. HYKS-instituutin kautta hallinnoidaan kaikki HUSin tilaustutkimukset ja osa muustakin tutkimusrahoituksesta. Joidenkin tutkimusten yhteydessä kerätään tietoja tai mittaustuloksia terveiltä vapaaehtoisilta, joille on oma, erillinen vakuutus.
HUS ja HY tekevät tiivistä yhteistyötä, mutta ovat omia, toisistaan erillisiä oikeustahoja ja vastaavat vain omista sopimuksistaan ja velvoitteistaan. Helsingin yliopistolla ei siis ole potilaita tai potilasrekistereitä. Jotta potilaiden tietoja voidaan käsitellä yliopistolla, on tähän oltava tarvittavat luvat ja aineistoja voidaan käsitellä ainoastaan luvassa myönnetyin oikeuksin.
Henkilötietoja ovat kaikki tiedot, jotka voidaan suoraan tai epäsuoraan yhdistää henkilöön (ne ovat siis muutakin kuin nimi, hetu tai puhelinnumero). Näytteet itsessään eivät ole henkilötietoa, mutta näytteistä tehtävät analyysit ovat henkilötietoja, jos ne voidaan yhdistää henkilöön. Näytteiden käsittely tutkimustarkoituksissa tarkoittaa siten käytännössä lähes aina sitä, että tutkimusaineisto on luonteeltaan arkaluonteista henkilötietoa. Voit lukea lisää tutkimuksen tietosuojasta Flammasta (vaatii kirjautumisen yliopiston käyttäjätunnuksilla).
Kaikkia arkaluontoisia tietoja sisältäviä aineistoja käsitellään tiettyjen lainsäädäntöön perustuvien periaatteiden ja velvoitteiden mukaisesti. Aineistojen tietoturvallinen käyttö on yksi edellytys sille, että tutkimukselle voidaan antaa puoltava eettisen toimikunnan lausunto. Lainsäädännön noudattaminen turvaa myös tutkijan selustaa mikäli tiedot jostakin syystä joutuisivat vääriin käsiin. Tietosuojalainsäädännön mukaisesti tutkittavalla on oikeus kieltää tietojen käyttö ja saada tietoa siitä, mihin tietoja käytetään.
Lääketieteellinen tiedekunta tarjoaa tutkijoille mahdollisuuksien mukaan tietoturvallista tallennusympäristöä.
Helsingin yliopisto on vahvasti sitoutunut avoimen tieteen periaatteisiin ja tutkimusaineistojen osalta kantavana periaatteena on “niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettuja kuin välttämätöntä”. Yliopiston omat linjaukset, joiden mukaan yliopiston piirissä tuotetut tutkimusjulkaisut ja tutkimusdata ovat lähtökohtaisesti avoimesti saatavilla, koskevat jokaista yliopistolaista. Lisäksi Helsingin yliopisto on sitoutunut erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin avoimen tieteen periaatteisiin. Lue lisää avoimesta tieteestä.
Tutkimusjulkaisuja ja tutkimusdataa avatessa tulee ottaa huomioon, että ei turhaan sisällytä niihin henkilötietoa. Lisätietoa tunnisteellisen tiedon avaamisesta (vaatii kirjautumisen yliopiston käyttäjätunnuksilla).
Aineiston avaamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, mitä tutkittaville on informoitu ja minkälaiset luvat tai suostumukset sinulla aineistoon on. Myös tietojen siirroissa EU:n ulkopuolelle on lainsäädännöllisiä rajoitteita. Erityistä tarkkuutta on käytettävä silloin kun siirretään aineistoa, joka ei ole anonymisoitavissa (esim. geneettiset tiedot tai näytteet, etenkin kun ne sisältävät dna:ta). Jos esimerkiksi julkaiseva lehti tai yhteistyökumppani vaatii sinua lataamaan aineiston tiettyyn tietokantaan, tämä ei välttämättä ole lain puitteissa mahdollista ja tästä on hyvä keskustella kumppanin tai julkaisevan tahon kanssa, ennen kuin ryhdyt toimenpiteisiin asiassa. Usein metatietojen julkaiseminen on riittävää. Näytteiden osalta on suositeltavaa siirtää aineisto biopankkiin, jos tutkittavat ovat antaneet biopankkisuostumuksen. Jos biopankkisuostumusta ei ole, voidaan biopankkiin siirtää aineistoa niin sanotun julkisen ilmoittamisen avulla tai pyytämällä tutkittavilta jälkikäteen biopankkisuostumukset. Biopankit antavat näistä lisätietoa. Toissijaisesti on tehtävä MTA (Material Transfer Agreement) näytteitä vastaanottavan tahon kanssa.
Ennen terveystieteellisen tutkimuksen aloittamista Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, tulee seuraavien lupien ja dokumenttien olla valmiina: