Graafinen versio - På svenska - In English


Helsinki.fi - Skenet arvioi: Tuntematon sotilas

Pääosiot:
Etusivu
Kaupunki ja seutu
Matkailu ja vapaa-aika
Taide ja kulttuuri
Koulutus ja opiskelu
Tiede ja tutkimus
Tapahtumat

Alaosiot:
Etusivu
Elokuvat
Näyttelyt ja museot
Teatteri, tanssi ja musiikki
Kirjastot

<< Paluu edelliselle sivulle

Kriitikon silmin - Pääkaupunkiseudun teatteriesitykset

Skenet arvioi: Tuntematon sotilas

Ryhmäteatteri juhlii 40-vuotista uraansa todellisella pamauksella ja vaikuttavalla kulttuuriteolla.

Ryhmäteatteri Suomenlinnassa, ensi-ilta 20.6

Mika Myllyahon o
hjauksessa klassikoksi noussut romaani näyttäytyy raikkaasti ja hyvin koskettavasti.

Tuntemattoman sotilaan ohjaaminen Suomenlinnaan itsenäisyyden juhlavuonna on kulttuuriteko.Tehtävä ei ole ollut helppo. Kuinka dramatisoida tunteita herättävä romaani, jonka aikajänne kattaa koko jatkosodan ihmiskohtaloineen? Entä miten ratkaista tekniset ongelmat, kuinka luoda illuusio taistelutantereista, tankeista ja pommikoneista?

Ryhmäteatteri onnistuu hienosti.

Markus Tsokkisen
lavastus on selkeä ja toimiva. Korotettu näyttämötila on peitetty hiekalla ja tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia taisteluhautoineen. Petroskoi, eli suomalaisittain Äänislinna syntyy hauskasti hiekkakakuista. Taustalla häämöttävä hirsirakennelma muuntuu milloin kasarmiksi, milloin korsuksi. Ihmeellisin on lavan laidalla kököttävä betonimylly, joka aina välillä surahtaa käyntiin päästäen hirmuista kolinaa. Tämä helvetinkone herättää todella illuusion sodan kauhuista ja tankeista.

Dramaturgia on kiinnostava ja terävä ja hyödyntää myös Linnan alkuperäistä prototyyppiä, sotaromaania. Myllyahon näyttökulma on selkeästi pasifistinen ja sodan mielettömyyttä korostava. Lava on selkeästi nuorten tekijöiden hallussa. Nuorten sotilaiden viattomuutta alleviivataan jo alussa. He kisailevat paitahihaisillaan tantereella ujosti flirttaillen yleisön kanssa. Esitys käynnistyy, kuin huomaamatta.

17-henkinen ryhmä tekee taitavaa ja tasaväkistä työtä

Hiljainen joukkueenjohtaja Koskela on monen suomalaisen idoli. Myllyaho on valinnut hänet keskushenkilöksi ja kertojaksi, joka todistaa miestensä kohtaloita, myös omaansa. Häntä tulkitsee koskettavasti Turkka Mastomäki. Myös lottia ja romaanin naisia edustavat Heidi Kirves ja Kreeta Salminen kuljettavat tarinaa eteenpäin. Ratkaisu on toimiva, koska se antaa mahdollisuuden kuulla Linnan tekstiä myös kertojan näkökulmasta.

Laaja henkilögalleria on ratkaistu hahmoja yhdistämällä sekä dubleerauksin. Aku Hirviniemi tekee Hietasena loistavan roolityön, joka tuo lämpöä esitykseen. Leo Honkonen esittää monia rooleja, joista aggressiivinen Lehto on mieleen painuvin.

Myllyahon ohjaus antaa tilaa uusille oivalluksille. Romaanin toinen suosikkihahmo on iloinen supliikkimies ja sotilaan perikuva Rokka. Janne Reinikaisen tulkinnassa hahmoon tulee kiinnostavia ulottuvuuksia. Reinikaisen Rokka on nopean toiminnan mies, joka tekee "soas sen, minkä pittää.", mutta ei sankaruuden vuoksi, vaan siksi, että pääsisi takaisin perheensä luo. Kuuluisassa riitakohtauksessa esivaltaa vastaan näkyy suoranainen epätoivoinen raivo sodan mielettömyyttä kohtaan.

Jani Volanen saa aina rooleihinsa kieroa ja kiehtovaa huumoria, kuten nytkin suoraryhtisenä Lammiona. Juho Milonoff esittää sekä Lahtista että Honkajokea. Hahmoista Honkajoelle, tuolle oudolle linnulle on annettu paljon tilaa. Milonoffin esittämänä Honkajoki nouseekin esityksessä yllättävän tärkeäksi kommentaattoriksi ja mainioksi hahmoksi.

Taisto Oksanen
tekee jämäkän roolin majuri Sarastienä. Oksasella on myös erittäin hyvä ääni laajaan näyttämötilaan. Tässä mainintoja muutamista hyvistä roolitöistä, joita oli toki enemmänkin.

Esitys tempaa yleisön myötäelämään mukana

Ennen kaikkea Myllyahon ohjauksessa näkyy kuitenkin hyvin koskettavasti pelon ja paniikin käsittely. Alkutaistelussa näyttelijöiden työskentelystä välittyy suoranainen kauhu. Taitavaa työtä. Järkyttävä oivallus on myös antaa lottien kuljettaa hiljaisina ja mietteliäinä luotia sotilaita kohti. Niin kaatuu Ville-vaitelias, eli Koskelakin.

Kie von Hertzenin
äänimaisemassa risteilee niin sodan ääniä, kuin herkkiä kansanlaulujakin. Nykytekniikka mahdollistaa tiukan ja tehokkaan äänitekniikan käytön ja kontrasti konekiväärien säkätyksen ja kehtolaulujen välillä on vaikuttava.

Ryhmäteatteri on onnistunut luomaan vaikuttavan teoksen, josta näkyy myös ryhmätyön henki. Ehkä edellinen sanaleikki ontuu, mutta tunnelma Suomenlinnassa oli vahva. Yleisö myötäeli, nyökkäili innoissaan, nauroi ja itki. Jollain tavalla oli myös ainutlaatuista kuulla, kuinka yleisö kommentoi sotilaita ja nuoremmatkin tunsivat nimeltä Vanhalat ja Rahikaiset, kuin vanhat kaverit. Todella: Aika velikultia.

Lipputiedustelut
: www.ryhmateatteri.fi, 09-718622 ja lippupalvelu

Loppuunmyytyihin esityksiin kannattaa kysellä peruutuspaikkoja.

Skenet-verkkolehti
Skenet on Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen julkaisema nettilehti, jonka ideana on tukea taiteen tekijöitä ja yksittäisiä taiteilijoita kulttuuritapahtumien tiedotusvälineenä.

Linkit:

Lisätietoa esityksestä Skenetin verkkosivuilta
Skenet-verkkolehden etusivulle
Ryhmäteatterin verkkosivut

Teksti: Martti Mäkelä
Kuva: Skenet


Tulosta
Sivukartta
Mediatiedot
Toimitus
Palaute
Käyttöehdot


Palvelun tuottavat

Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki