Laadunhallinta

Laatu tarkoittaa Helsingin yliopistossa tarkoituksenmukaista toimintaa, jota arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Näin taataan korkeatasoiset tutkinnot, huippututkimus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Yliopiston laatukulttuuri tarkoittaa laadukasta toimintaa tukevaa yliopistoyhteisön ilmapiiriä. Laatukulttuuri ilmenee siten, että henkilöstö ja opiskelijat ovat sitoutuneita omaan työhönsä ja opiskeluunsa. He toimivat yhdessä yliopiston arvojen ja tavoitteiden mukaisesti noudattaen yhteisiä toimintatapoja. Hyviä käytänteitä myös levitetään ja tehdään jatkuvaa arviointia. Jokainen yliopistolainen vaikuttaa yliopiston laatuun omalla työllään.

Laadunhallinta on tapa varmistaa tarkoituksenmukainen tapa toimia. Yliopiston toimintatavat ovat perusteltuja ja hallinnassa. Laadunhallinnan avulla tiedämme, olemmeko saavuttamassa työmme tavoitteet, ja voimme tarvittaessa korjata suuntaa. Laadunhallinta takaa, että yhteiskunta voi luottaa yliopistoon ja sen toimintaan. Laadunhallinta on osa kaikkea yliopiston toimintaa.

Yliopiston toimintaa ja kehittämistä ohjaavat tavoitteet asetetaan strategiassa ja toimeenpanosuunnitelmissa. Laatujärjestelmän avulla varmistetaan se, että tavoitteet saavutetaan. Järjestelmä luo rakenteet ja määrittää vastuut ja menettelytavat hyvin toimivalle laadunhallinnalle.

Mitä laatu tarkoittaa opiskelijan näkökulmasta? Miten laadukas yliopisto-opetus näkyy koko yhteiskunnassa? Videolla avataan laatu-käsitettä Helsingin yliopiston näkökulmasta.

Laatupolitiikka on yliopiston linjaus laadukkaan toiminnan tavoitteista, periaatteista ja vastuunjaosta:

Laatutyö tukee Helsingin yliopiston strategiassa määritellyn vision, Tieteen voimalla – maailman parhaaksi, saavuttamista. Jokainen yliopistolainen toimii tavoitteen saavuttamiseksi ja vastaa toiminnan ja tulosten laadusta omassa tehtävässään. Yliopiston laatujärjestelmän tehtävänä on auttaa yliopistoyhteisöä ja sen jäseniä laadunhallinnan kokonaisuuden rakentamisessa.

Laatujärjestelmän (ks. kuva sivun alussa) avulla ylläpidämme yliopiston toiminnan laatua ja kehitämme sitä. Se on toimenpiteiden ja menetelmien kokonaisuus, jonka avulla varmistamme, että etenemme tavoitteissa ja saavutamme ne. Laatujärjestelmän avulla, toimintaa kuvaamalla ja mittaamalla, huomataan, jos jokin ei toimi, ja reagoidaan kehittämistarpeisiin.

Laatujärjestelmä luo rakenteet ja määrittää vastuut ja menettelytavat hyvin toimivalle laadunhallinnalle. 

Yliopiston toimintajärjestelmä muodostuu laatujärjestelmästä, johtamisjärjestelmästä ja ohjauksen kokonaisuudesta.

Yliopiston laatujärjestelmä:

  • tukee strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista
  • tukee yliopistolaisten työtä ja opiskelua sekä johtamista
  • varmistaa tarkoituksenmukaisen toiminnan, tukee sen uudistamista ja jatkuvaa kehittämistä
  • tukee hyvien käytäntöjen jakamista, palautteen hyödyntämistä ja yhdessä oppimista
  • kertoo sen, mennäänkö oikeaan suuntaan ja tarvitaanko korjausliikkeitä
  • selkeyttää toimintaa ja tekee sen näkyväksi.

Laatujärjestelmän perustana ovat tarkoituksenmukainen organisaatio, johtaminen ja päätöksenteko. Laatujärjestelmä rakentuu strategian, sen pohjalta laaditun yliopiston toimeenpanosuunnitelman ja yksiköiden (tiedekunnat ja erilliset laitokset) toimeenpanosuunnitelmien pohjalle. Laatujärjestelmä tukee strategisia tavoitteita ja auttaa yliopistoa ja sen yksiköitä niiden saavuttamisessa.

Helsingin yliopiston laatu- tai toimintajärjestelmä on dokumentoitu muun muassa

  • Laatujärjestelmäkuvassa, ks. laajempi ja suppeampi versio kuvasta yllä
  • Yliopiston intranetissä Flammassa (edellyttää kirjautumista yliopiston käyttäjätunnuksella) sekä Opiskelijan ohjeissa ja Opetustyön ohjeissa.
  • Prosessikuvauksissa
  • Toimintaohjeissa

Laatujärjestelmäkuva

Laatujärjestelmäkuva kertoo, miten yliopiston toimintaa suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään.

Flamma-intranet

Flamma, Opiskelijan ohjeet ja Opetustyön ohjeet toimivat yliopiston toimintakäsikirjana ja niistä löytyy kaikki tarvittava tieto siitä, miten yliopistossa toimitaan. Flammaan kirjautumiseen tarvitaan voimassaoleva yliopiston käyttäjätunnus. Yliopistossa ei enää tehdä perinteistä toimintamanuaalia koko yliopiston tasolla tai yksikkötasolla. Toimintaohjeiden kokonaisuus on pyritty kuvaamaan yliopisto- ja yksikkötasolla laatuympyrätyökalun (Plan - Do - Check - Act) avulla. Tiedekuntien ja erillisten laitosten laatuympyrät on kuvattu kunkin yksikön Näin me toimimme -sivulla Flammassa.

Opiskelijan ohjeet

Opintoja koskevat yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset ohjeet ja tiedotteet.

Opetustyön ohjeet

Yliopisto- ja koulutusohjelmatasoiset ohjeet opetustyöhön, esimerkiksi opetuksen suunnitteluun, tutkielmien ohjaukseen ja erityisjärjestelyihin.

Prosessikuvaukset

Helsingin yliopiston prosessit kuvataan QPR Enterprise Architect/Process Designer –ohjelmalla osana yliopiston kokonaisarkkitehtuurikuvauksia. Prosessien kuvaaminen auttaa selkeyttämään johtamista, löytämään prosessin ongelmakohdat, keventämään prosessiin kuluvaa työmäärää, vertailemaan toimintaa muiden yksiköiden kanssa, yhtenäistämään toimintaa ja jakamaan hyviä käytäntöjä.

Toi­min­taoh­jeet

Helsingin yliopiston toimintaa on ohjeistettu erilaisissa johtosäännöissä ja säädöksissä sekä toiminta- tai menettelytapaohjeissa. Ne ovat osa yliopiston laatudokumentaatiota. Laatudokumentaatioon kuuluvat myös toimeenpanosuunnitelmat sekä arviointi- ja riskianalyysiraportit.

Yliopiston hallitus vastaa koko yliopiston laatuperiaatteista ja -linjauksista. Yliopiston johto vastaa toiminnan ja tulosten kokonaislaadusta. Tiedekuntien dekaanit ja erillisten laitosten johtajat sekä yliopistopalveluiden toimialajohtajat vastaavat omien yksikköjensä toiminnan ja tulosten laadusta. Jokainen yliopistolainen vastaa oman työnsä ja sen tulosten laadusta ja kehittämisestä

  • opettajana
  • tutkijana
  • opiskelijana sekä
  • hallinto- ja tukihenkilönä.

Yliopiston laadunhallintaa koordinoi laatupäällikkö tukenaan laatuasiantuntijaryhmä. Rehtori on delegoinut vastuun laadunhallinnasta asiasta vastaavalle vararehtorille.

Laatujärjestelmän vastuunjako noudattaa yliopiston johtamisen vastuunjakoa integroituen saumattomasti normaaleihin johtamismenettelyihin. Esimerkiksi dekaani vastaa oman tiedekuntansa ja erillisen laitoksen johtaja oman laitoksensa laatujärjestelmästä. Hallintopäälliköillä on tärkeä rooli yksiköiden johtajien tukena laadunhallinnassa. Tiedekuntaneuvosto ja koulutusohjelmien johtoryhmät ovat tärkeitä toimielimiä laadun varmistamisessa.

Laatuasiantuntijaryhmä

Laatuasiantuntijaryhmä ohjaa ja koordinoi yliopiston laadunhallintaa ja arviointeja.

Ryhmän tehtävä on:

  • Tukea yliopiston johtamista ja toiminnanohjausta kehittämällä ja ylläpitämällä yliopiston laatujärjestelmää 
    • tukemalla toiminnan ja kehittämistyön suunnittelua 
    • ylläpitämällä arviointisuunnitelmaa osana yliopiston toimeenpanosuunnitemaa 
    • tunnistamalla ja analysoimalla laadullista aineistoa tiedolla johtamisen tueksi 
    • huolehtimalla toimintaohjeiden säännöllisestä katselmoinnista ja siitä raportoimisesta 
  • Tukea yliopiston laadunhallinnan kehittämistä ja laadun arviointia 
    • valmistelemalla yliopiston johdolle linjauksia laadunhallinnan periaatteiksi ja käytännöiksi 
    • tukemalla yliopistolaisten arkea kehittämällä ja vahvistamalla laatuosaamista ja yliopiston laatukulttuuria yhdessä yliopistolaisten kanssa.

Ryhmän toimikausi on 1.1.2024-31.12.2027.

Yliopistolaki velvoittaa yliopistoja arvioimaan koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta. Lisäksi yliopistojen on yliopistolain mukaan osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti. Arviointien tulosten tulee olla julkisia.

Arviointeihin liittyy yleensä yliopistoyhteisön tekemä itsearviointi. Itsearvointi antaa hyvän tilaisuuden arvioida omaa toimintaa, sen vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Varsinaiseen arviointiin osallistuu myös ulkoisia toimijoita, joilta saatava kehittävä palaute toimii hyvänä tarkistuspisteenä ja kannustimena yliopiston toiminnan kehittämisessä yhä laadukkaammaksi.

Laatujärjestelmän auditointi

Laatujärjestelmän auditoinnin tavoitteena on varmistaa, että yliopistolla on toiminnan jatkuvaa kehittämistä tukeva järjestelmä. Auditoinnilla varmistetaan myös, että yliopisto toimii tavoitteiden mukaan ja toiminta on kansainvälisestikin luotettavaa. Auditoinnissa ei oteta kantaa toiminnan tavoitteisiin tai tuloksiin sinänsä, vaan siinä arvioidaan niitä prosesseja, joilla hallitaan ja kehitetään toiminnan laatua.

Yliopiston läpäisi laatujärjestelmän auditoinnin 26.1.2022

Yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) auditointiryhmän tekemän auditoinnin. Helsingin yliopisto sai Karvin laatuleiman, joka on voimassa 26.1.2028 asti.

Auditointiraportti on julkaistu Karvin auditointialustalla.

Auditointi perustuu Karvin auditointimalliin vuosille 2018 –2024. 

Arvioinnit

Yliopisto arvioi toimintaansa myös opetuksen, tutkimuksen ja tukipalveluiden osalta.

Helsingin yliopiston tutkimus arvioitiin vuosina 2018–2019. Arvioinnin tavoitteena oli tuottaa kokonaisnäkemys yliopistossa tehtävän tutkimuksen laadusta ja vaikuttavuudesta, auttaa tulevien tutkimusmahdollisuuksien tunnistamisessa sekä tukea tutkimuksen uudistumista. Loppuraportti (englanniksi): Helsingin yliopiston tutkimuksen arviointi 2018-19 (RAUH) (pdf)

Arvioinnit pyritään järjestämään niin, että ne kuormittavat mahdollisimman vähän yliopiston perustoimintaa opetusta ja tutkimusta. Tulevia arviointeja 2020-luvulla:

  • Koulutusohjelmien katselmus vuonna 2023
  • Yliopiston toimintarakenteen ja johtamisjärjestelmän arviointi 2023
  • Palvelurakenteen (hallinnon) arviointi 2024
  • Tutkimuksen arviointi 2025-2026

Laatu – tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan ja oikealla tavalla, jotta saavutetaan korkeatasoisia tuloksia

  • Tarkoituksenmukainen toiminta, jota arvioimme ja kehitämme jatkuvasti saadaksemme aikaan yhä parempia tuloksia.

Laatupolitiikka – yliopiston linjaus laadukkaan toiminnan tavoitteista, periaatteista ja vastuunjaosta

  • Määrittelee, miten laatua hallitaan yliopistolla. Meillä jokaisella on vastuu oman työmme laadusta ja laadun ylläpidosta. Laatujärjestelmä tukee tavoitteiden saavuttamista.

Laatujärjestelmä – näin yliopiston toimintaa suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään

  • Toimintajärjestelmä, jonka avulla ylläpidämme yliopiston toiminnan laatua ja kehitämme sitä. Toimenpiteiden ja menetelmien kokonaisuus, jonka avulla varmistamme, että etenemme tavoitteissa ja saavutamme ne. Laatujärjestelmän avulla, toimintaa kuvaamalla ja mittaamalla, huomataan, jos jokin ei toimi, ja reagoidaan kehittämistarpeisiin. Kokonaisuuteen sisältyvät toiminnan arvioinnin mittarit.

Laadunhallinta – menetelmät, joiden avulla voimme luottaa laadukkaaseen toimintaan

  • Laadunhallinta on tapa varmistaa tarkoituksenmukainen tapa toimia. Yliopiston toimintatavat ovat perusteltuja ja hallinnassa. Laadunhallinnan avulla tiedämme, olemmeko saavuttamassa työmme tavoitteet, ja voimme tarvittaessa korjata suuntaa. Laadunhallinta takaa, että yhteiskunta voi luottaa yliopistoon ja sen toimintaan.

Laatukulttuuri – laadukasta toimintaa tukeva yliopistoyhteisön ilmapiiri

  • Yhteisön arvot ovat toiminnan laadun perusta. Toimimme yhteisten ohjeitten ja pelisääntöjen mukaisesti.

Kokeileva toimintakulttuuri – parhaat ideat käyttöön ketterästi kokeillen

  • Kokeileva toimintakulttuuri kannustaa ja motivoi tekemään rajat ylittävää yhteistyötä, jossa saa epäonnistua. Parannetaan toimintaa jatkuvasti pieninä paloina. Juhlitaan onnistumisia.

Hyvä käytäntö – hyvä idea, jota toistenkin kannattaa kokeilla

  • Hyvä käytäntö on kokeilemalla ja kokemuksen pohjalta jalostunut tehokas tapa toimia tietyssä asiassa. Käytäntöjä jakamalla saadaan tieto ja hyvät ideat esiin. Parhaimmillaan siitä voi syntyä koko yliopiston toimintamalli. Hyvien käytäntöjen jakaminen lisää yliopiston yhteisöllisyyttä.

Tutkimusperustaisuus – laadukas opetus lähtee tutkimuksesta

  • Kaikki opettajat tutkivat ja kaikki tutkijat opettavat. Opetus ja opiskelu perustuvat tutkimukseen, mikä takaa tiedon laadun, ja tutkiva tapa oppia on osa akateemista koulutusta. Opiskelijat ovat osa tiedeyhteisöä. Opiskelu lisää myös tutkimustulosten laajempaa tuntemusta ja edistää tulosten käyttöönottoa yhteiskunnassa.

Opiskelijakeskeinen lähestymistapa – yhdessä opiskelijan parhaaksi

  • Opiskelijakeskeinen lähestymistapa huomioi yksilölliset tarpeet, taustat ja näkökulmat. Samalla kuitenkin varmistetaan kaikkien oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu. Opiskelijalle turvataan riittävät palvelut ja mahdollisuudet opiskella. Opiskelijalla on vastuu omasta oppimisestaan, ja häntä tuetaan ja kuullaan aktiivisena toimijana. Opiskelijat osallistuvat yliopiston toimintaan ja kehittämiseen osana yliopistoyhteisöä.

Jatkuva oppiminen – meistä kukaan ei ole koskaan valmis

  • Laadukkaaseen toimintaan kuuluu osaamisen kehittäminen, kouluttaminen ja kouluttautuminen. Laadullisesti korkeatasoisessa organisaatiossa ymmärretään, ettei kukaan ole koskaan valmis ja tuetaan yksilöä hankkimaan oikeaa osaamista oikeaan aikaan. Kaikille tarjotaan mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan.

Kehittävä arviointi – tarkistetaan ja parannetaan

  • Kehittävä arvioinnin avulla teemme yliopistosta entistäkin paremman. Fokus on toimintatapojen kehittämisessä ja parantamisessa. Tarkastelun alla olevaa asiaa arvioidaan ensin useista eri suunnista, ja tunnistetaan vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kehittämiselle asetetaan tavoitteet, sovitaan toimenpiteet ja seurataan tavoitteiden saavuttamista.

Itsearviointi – miten meillä meni (noin omasta mielestä)?

  • Arvioidaan yhdessä, miten toimimme, missä on vielä parannettavaa ja missä ollaan hyviä.

Vertaisoppiminen – yhdessä oikeaan suuntaan

  • Opimme toinen toisiltamme, jaamme hyviä käytäntöjä ja pyrimme kehittämään niitä yhteistuumin. Vertaisoppimiselle voidaan myös sopia yhteiset tavoitteet ja edetä niitä kohti. Tuemme toisiamme ja saamme ja annamme palautetta. Uskomme, että yhdessä olemme enemmän kuin osiemme summa.