Yliopisto-lehdestä 5/2010
Kohti kauniimpaa arkea
Kauneudentaju on paitsi ilo myös riski. Se joka aistii kauneutta, altistuu myös herkästi rumuudelle.
Helsinki valmistautuu patsastelemaan parin vuoden päästä Maailman designpääkaupunkina. Nimitys epäilemättä seurasi joistain kaupungin esteettisistä ansioista. Mutta onko syytä loikoilla laakereilla?
Kun Yliopisto-lehti kysyi verkkosivuillaan, näkevätkö ihmiset arkiympäristössään enemmän kauneutta kuin rumuutta, useimmat nimesivät rumuuden voittajaksi. Nettikysely ei ole tieteellinen selvitys arjen estetiikasta, eivätkä kaikki varmaankaan vastanneet kokemuksistaan juuri Helsingissä. Silti kyselyn tulos pistää miettimään, kuinka paljon esteetistä kipua arkiympäristö voikaan aiheuttaa.
Kenties kyse on siitä, että rumuus saa meidät puhumaan. Se on trauma, jota pitää työstää sanoilla. Ainakin psykologian professori Göte Nyman on huomannut, että kielteisiä kokemuksia on helpompi sanallistaa. Nyman työryhmineen on tutkinut, miten ihmiset kokevat teknologisten tuotteiden laadun. Kohteina ovat olleet designtuotteet, tietokonepelit, elokuvat, kirjat, aikakauslehden paperi, kännykkäkamerat ja lasifasadit.
Varsinkin valokuvien laadusta puhuessaan ihmiset vaikuttavat olevan taitavampia kuvailemaan huonoutta kuin hyvyyttä. Nymanin ryhmän tutkimuksissa ihmiset nimesivät arkivalokuvista selvästi enemmän negatiivisia kuin positiivisia ominaisuuksia.
- Kyse on luullakseni ilmaisukyvystä. On helppo sanoa mitä pitää korjata, mutta vaikea sanoa, mitä jossakin jo on. Positiivisen kokemuksen jäsentäminen ja kuvaaminen on psykologisesti erittäin vaativa tehtävä, Nyman sanoo.
Viehättävä toimii paremmin
Amerikkalainen kognitiotieteilijä ja designtutkija Don Norman muistuttaa, että estetiikka ei ole vain ulkoista koristusta. Hänen iskulauseensa mukaan "viehättävät esineet toimivat paremmin". Käyttöesineiden pitää olla helposti käytettäviä ja toteuttaa hyvin se tehtävä, jota varten ne on valmistettu, mutta niiden on hyvä olla kaiken lisäksi miellyttäviä.
Miksi kauneus toimii? Se herättää käyttäjässä positiivisen tunteen, ja tämä tunne taas edistää Normanin mukaan luovaa ongelmanratkaisua. Erässä tutkimuksessa huomattiin, että ihmiset joille oli annettu pieni, yllättävä lahja, ratkaisivat luovuutta vaativia tehtäviä paremmin kuin ne, jotka eivät olleet saaneet lahjaa.
Kielteinen tunne, kuten pelko, saa edessämme olevan tehtävän tuntumaan vaikealta. Positiivinen tunne taas saa meidät kehittämään vaihtoehtoja, ja näemme edessä olevan tehtävän helpommaksi suorittaa. Kaunis esine saa käyttäjältään myös anteeksi pienet toiminnalliset puutteensa.
Parhaillaan Stanfordin yliopistossa vieraileva Göte Nyman on samoilla linjoilla Normanin kanssa. Kun esineitä ja ympäristöä suunnitellaan, on aina kysyttävä, mitä tunteita halutaan herättää.
- Aina, kun mukana on jotain esteettistä ja syntyy positiivisia tunteita, tapamme toimia arjessa muuttuu ratkaisevasti.
Tavarat, tiet, talot ja tietokoneen virtuaalimaailmat ovat jonkun suunnittelemaa jokapäiväistä elinympäristöämme. Yliopisto-lehti kysyi verkkosivuillaan, johtaako arjen ympäristössä kauneus vai rumuus vai onko tilanne tasan. Ikävä kyllä rumuus vei voiton. Lisää kaunista!
54 % rumuus on voitolla
28 % kauneus johtaa
18 % tilanne on tasan
Linkit:
Lue koko artikkeli! Yliopisto-lehden verkkosivut Helsingin yliopiston verkkosivut
Teksti: Mikko Puttonen
Kuva: Linda Tammisto
