Luonto muuttaa kaupunkiin
Helsinkiläisistä kasveista jo 60 prosenttia on muualta tulleita
Eläimet ovat löytäneet kaupungin. Kaupunkien eläinkanta vahvistuu sekä suomalaisesta peruslajistoista että tulolajeista, kertoo Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden professori Jari Niemelä.
– Näyttää siltä, että omat alkuperäiset lajimme alkavat tottua ihmiseen. Ne myös löytävät ruokaa kaupungista, Niemelä kertoo.
Niemelä arvelee, että muualta ihmisten mukana tulleet lajit, kuten paljon huomiota saaneet villikanit, ovat hyötyneet ilmaston lämpenemisestä.
– Pari viimeistä leutoa talvea eivät ole tappaneet villiintyneitä kaneja vaan mahdollistaneet ympärivuotisen lisääntymisen.
– Voi myös olla, että eri lajien yleistymiset kaupungissa ovat sidoksissa keskenään. Esimerkiksi huuhkaja on saattanut löytää ravinnokseen villikanipopulaation, Niemelä pohtii.
Kaupunkien kasvisto on myös muutoksessa.
– Helsinkiläisistä kasveista jo 60 prosenttia on muualta tulleita, Niemelä kertoo.
Luku on 10 % isompi kuin suurkaupungeissa yleensä. Niemelä kuitenkin rauhoittelee, ettei ilmiö ole Suomessa pelottava. Tulokkaat ovat myrkyttömiä ja siten ihmiselle vaarattomia.
Aggressiiviset tulokaskasvit uhkaavat tosin viedä tilan paikallisilta kasveilta. Keski- ja Etelä-Euroopassa yleistynyt pohjoisamerikkalainen valeakaasia (Robinia pseudoacacia) on paikoin jo todellinen riesa. Suomessa keskustelua herättää usein laajasti levinnyt lupiini.
Muuttuvasta Suomen luonnosta keskusteltiin Suomalaisen tiedeakatemian 100-vuotisjuhlan biotieteiden juhlasymposiumissa 16.4.
Linkit:
Teksti: Sanna Agullana
Kuva: Helsingin yliopisto
