Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Kirjastot Liikenne ja kartat
<< Paluu edelliselle sivulle
Suomessa vanhukset kuluttavat poikkeuksellisen paljon psyykenlääkkeitä. Heistä jopa kolmanneksen lääkitys saattaa olla epäkunnossa.
Suomi on yksi vanhusten lääkinnän supervalloista. — Masennuslääkkeitä, psykoosilääkkeitä, rauhoittavia ja unilääkkeitä käytetään runsaasti etenkin laitoshoidossa, kertoo sosiaalifarmasian yliopistonlehtori Simon Bell Helsingin yliopistosta. Yksi syy ylenpalttiseen lääkintään saattaa olla se, että suomalaisissa vanhainkodeissa elää paljon dementiapotilaita. Dementian aiheuttamiin käyttäytymisoireisiin, kuten aggressiivisuuteen, määräillään helposti psykoosilääkkeitä. — Lääkitsemättä jättäminen voi olla käytännössä vaikeaa, jos potilailla on psykologisia ja käyttäytymisoireita. Lääkäreillä, sairaanhoitajilla ja terveysammattilaisilla on iso paine tehdä asialle jotain. Lääkkeet ovat yksi hallintakeino, Bell sanoo. Mitä enemmän lääkkeitä käytetään, sitä enemmän haittavaikutusten riskit lisääntyvät. — Psyykenlääkkeisiin liittyy usein kaatumisia. Nämä puolestaan voivat johtaa murtumiin, joista voi olla iäkkäälle vakavia seurauksia. Joskus lääkkeet voivat johtaa sekavuuteen. Tutkija muistuttaa, ettei kaikki lääkkeiden käyttö ole epäasiallista. Silti psyykenlääkkeiden liika- ja monikäyttö on ongelma. Simon Bellin kotimaassa Australiassa kulutetaan Suomea vähemmän psyykenlääkkeitä. Siellä laitoshoidossa olevien vanhusten lääkitys myös pitää arvioida vähintään kerran vuodessa. Suomessa yksilöllistä lääkehoidon kokonaisarviointipalvelua ei vielä ole. — Tällaisten palveluiden tehokkuudesta on melko paljon kansainvälistä tutkimusnäyttöä, Bell sanoo. Lääkityskulttuuria parantaisi myös tieto ja koulutus.
Pidempi uutinen aiheesta Yliopisto-lehden verkkosivuilla
Teksti: Mikko Puttonen Kuva: Veikko Somerpuro
Kommentoi! *
Etunimi Sukunimi Email