Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Kirjastot Liikenne ja kartat
<< Paluu edelliselle sivulle
”Vahvimmin suomalaisia ja venäläisiä yhdistävät samanlaiset olosuhteet sekä naapuruus", venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen sanoo.
Uskonto, alamaisuus ja ideologia ovat aikojen saatossa yhdistäneet meitä myös, mutta:– Rajan takana aatteet ovat aina olleet toiset. Kommunistisessa Neuvostoliitossa ei harjoitettu uskontoa ja toisaalta ortodoksiväestön integroituminen Suomeen kesti vuosisatoja.Vihavaisen mukaan venäläisen väestön vaikutusta Suomeen pidetään usein todellista suurempana.– 1800-luvulla Suomen väestöstä vain 0,2 prosenttia oli venäläisiä. Heidän vaikutuksensa koko väestöön ei voinut olla kovin suuri.Erityislaatuista naapurimaiden suhteessa on tilanteiden vaihtuminen tiuhaan ja perusteellisesti.– Esimerkiksi 30-luvun alussa Itä-Karjalassa suomi oli toinen virallinen kieli ja suomenkielisiä kouluja oli paljon. Sitten Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikka teki täyskäännöksen ja Karjalan suomenkielinen hallinto ja kulttuurielämä lopetettiin yhdellä iskulla. – Poliittisen tarkoituksenmukaisuuden oikusta suomalainen kansalaisuus kuitenkin nostettiin jälleen kunniaan Talvisodan jälkeen 1940 ja suomalaisuus tunnustettiin taas yhdeksi Neuvostoliiton kansallisuudeksi.Suomalaisten kansallisten vähemmistöjen kohtaloa Venäjällä voidaan verrata venäläisten ja ortodoksisten vähemmistöjen kohtaloon Suomessa.– Tavalla tai toisella vierasta ja nimenomaan rajantakaista identiteettiä kantavien väestöryhmien asema on aina ollut problemaattinen.Kulttuurien läheisyys tai kaukaisuus on lopulta melko suhteellista.– Lähinnä toisen kulttuurin piirteitä on ensin siedetty ja sitten ne on vähitellen adaptoitu.Timo Vihavainen puhuu torstaina 8.10. Studia Generalia -luentosarjassa suomalaisista ja venäläisistä vähemmistöistä sekä ihmisvirroista naapurimaiden välillä. Samassa tilaisuudessa Antti Ahlström luennoi otsikolla Vodka, seljanka ja ruisleipä suomalaisessa ruokakulttuurissa.Yleisölle avoin luentosarja Studia Generalia torstaisin klo 17-19 Helsingin yliopiston Porthaniassa 29.10 saakka.
Laita Studia Generalia kalenteriin
Teksti: Sanna Agullana Kuva: Matti Tirri / Helsingin kaupungin kuvapankki
Kommentoi! *
Etunimi Sukunimi Email
