Kohteena valtava Venäjänmaa
Alun perin saksaa opiskellut Mustajoki innostui aikanaan opiskelemaan venäjää järkyttääkseen vanhempiaan.
- On selvää, että Suomessa tutkitaan paljon Venäjää, toteaa venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Arto Mustajoki.
- Venäjä on naapurimaamme ja historiamme kietoutuvat yhteen. Venäjä on saksan ohella Euroopan eniten puhuttu äidinkieli, Helsingin yliopiston slavistiikan ja baltologian laitoksen esimies muistuttaa.
Historian painolastin takia Venäjän tutkimuksella oli silti pitkään hieman epäilyttävä maine. Alun perin saksaa opiskellut Mustajoki innostui itse opiskelemaan venäjää järkyttääkseen vanhempiaan.
- Isäni oli pappi pienellä Ilmajoen paikkakunnalla. 1960-luvun lopulla siellä ajateltiin, että täytyy varmasti olla vähintään kommunisti, jos opiskelee venäjää, Mustajoki kertoo.
Hänet venäjän kieli vei nopeasti mukanaan. Mustajoesta tuli professori 1982, 34-vuotiaana.
Suomalaisten maine Venäjän tuntijoina on Mustajoen mukaan kasvanut Neuvostoliiton romahtamisen myötä. Niihin aikoihin maailmalla lopetettiin monia Venäjän tutkimukseen keskittyneitä laitoksia, mutta suomalaiset jatkoivat panostamista omiinsa.
- 1990-luvun puolivälissä oltiinkin jo tilanteessa, jossa Venäjän-kysymysten noustessa esiin Euroopan unionin neuvottelupöydissä katseet kääntyivät suomalaisiin.
Tähän tarpeeseen vastaamaan perustettiin Helsingin yliopistoon Venäjän-tutkimuksen koordinointiin erikoistunut Aleksanteri-instituutti.
Mustajoki korostaa, että Helsingissä Venäjää on tutkittu aina yhteistyössä venäläisten kanssa.
Yhtenä suomalaisten valttikorttina hän mainitsee massiivisen Integrum-tietokannan, jossa on muun muassa yli 3000 venäläisen lehden päivittäiset numerot. Tietokanta saatiin Suomeen Venäjän velkojen kuittauksena. Venäjänkielisen Integrumin pääte on Aleksanteri-instituutin kirjastossa kiinnostuneiden käytettävissä.
Text : Juha Merimaa
Picture: Veikko Somerpuro
