Helsinki.fi - Tiede ja tutkimus

<< Paluu edelliselle sivulle

Kaikki uutiset

Yhteensä 211 uutista.

Vanhusten virkistysroboteista hyviä kokemuksia
Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa kokeiltiin kuluneen talven aikana robottien hyödyntämistä vanhusten virkistystoiminnassa. Peli, laulu- ja musiikkiohjelmaa tarjoavien liikkuvien koneiden kanssa toimiminen koettiin haastavaksi, mutta palkitsevaksi.

Palautetta roboteista kerättiin asiakkailta ja työntekijöiltä. Robottien hyödyiksi arvioitiin positiivisten kokemusten ympärille muodostunut yhteisöllisyys ja toiminnan tasavertaisuus, robotit kun ovat kaikille samanlaisia. Uuden teknologian hallinnan koettiin myös lisänneen robottien käyttäjien itseluottamusta.

Robotteja kokeiltiin kahdeksan hengen pienryhmissä. Tuokiot kestivät kerralla 90 minuuttia. Vanhukset ohjasivat robotteja, mutta tilannetta valvoi sosiaaliviraston ohjaaja. Robotit keräsivät tietoa osallistujien suorituksista testien aikana. Käyttäjien kokemukset ja suhtautuminen robotteihin olivat olennainen osa testausta.

Robottien ohjaamina muun muassa laulettiin, pelattiin pelejä ja tehtiin liikuntaharjoituksia. Mukana oli myös muistia harjoituttava ohjelma, jossa robotti kertoi tarinoita, ja esitti siitä jälkikäteen kysymyksiä.

Kokeilussa kartoitettiin hoivateknologian hyödyntämisen mahdollisuuksia Helsingin tulevaisuuden vanhustenhuollossa.

Lisää aiheesta
Sosiaaliviraston sivuilla
(18.04.2012 Helsingin kaupunki)
Nuorisotalojen suosio säilynyt 2000-luvulla
Suosion säilymistä selittänevät osaltaan erikoistuneet toimintakeskukset, kuten kulttuuriin ja mediaan keskittynyt Happi. Kuva: Seppo Laakso / Helsingin kaupunki

Helsingin nuorisotaloissa kävijöiden osuudet ovat pysyneet hyvin samanlaisina kymmenen vuoden takaiseen verrattuna. 10–18-vuotiaista noin puolet on käynyt nuorisotaloissa ja neljännes on niiden aktiivikäyttäjiä. Säilyneen suosion takana voivat olla erikoistuneet toimintakeskukset, jotka vetävät kävijöitä kauempaakin.

Perinteisten kaupunginosakohtaisten nuorisotalojen lisäksi kaupunki on 2000-luvulla keskittänyt nuorisotoimintaa erikoistuneisiin ja suurempiin toimintakeskuksiin. Tällaisia ovat muun muassa kulttuuriin ja mediaan keskittynyt Happi Sörnäisissä, Kontulan skeittihalli, Harjun bändi- ja studiotilat sekä kulttuuriareena Gloria Punavuoressa.

Nuorisotaloissa käyminen on yleisintä 11–15-vuotiaiden keskuudessa. Kyselytutkimusta tehtäessä tämän ikäisistä joka neljäs oli käynyt jossakin nuorisotalossa kuukauden sisällä, pojista hieman useampi kuin tytöistä.

Viime vuosina viikoittain nuorisotalolla käyvien osuus – nyt noin 11 prosenttia – on ollut nousussa, samalla kun kokonaan nuorisotaloilla käymättömien osuus on laskenut. Nuorisotaloilla ei käynyt lainkaan 52 prosenttia 10–18-vuotiaista vastaajista, täsmälleen saman verran kuin vuonna 2000.

Aktiivinen nuorisotalolla käyminen vähenee jyrkästi iän myötä. 15-vuotiaat ovat tästä kuitenkin poikkeus. Yksi selitys voi olla toimintamahdollisuuksien aktiivinen markkinointi ja tarjonta yläkouluikäisille varhaisnuorten sijaan.

Tutkimuksesta keskustellaan verkossa

Tiedot selviävät tietokeskuksen keväällä 2011 tekemästä laajasta kyselytutkimuksesta, jonka tuloksia esitellään vuorovaikutteisilla verkkosivuilla. Sivuilla tutkimuksen tekijöille voi esittää kysymyksiä tai antaa kommentteja. Myös aikaisemmat kysymykset ovat luettavissa tutkimuksen sivuilta.

Lisää aiheesta:
Tutkimusartikkeli: Nuorisotaloissa käyminen (pdf)
Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimuksen sivut
(13.04.2012 Helsingin kaupunki)
Nuorten suunnitelmat eivät kohtaa jatkokoulutuksen todellisuutta
Yläasteikäisten kouluttautumissuunnitelmat eivät usein toteudu. Kuva: tietokeskus

Nuorten suunnitelmat jatkokouluttautumisesta eivät vastaa heidän todellista sijoittumistaan lukion jälkeen. Helsingin yläaste- ja lukioikäisten toiveet eivät myöskään kohtaa työmarkkinoiden tarpeiden kanssa, kaupungin tietokeskuksen tutkimuksesta selviää.

– Nuorten jatkokoulutussuunnitelmat ovat räikeässä ristiriidassa todellisen sijoittumisen ja ennakoitujen työvoimatarpeiden kanssa. Erityisesti yliopistoihin halajaa lähes kaksi kolmesta Helsingin peruskoululaisesta, mutta sinne päätyy alle kolmannes. Sen sijaan ammatilliseen peruskoulutukseen tähtää alle kymmenen prosenttia nuorista, vaikka työelämä kaipaisi näitä osaajia moninkertaisen määrän, tutkija Seppo Montén sanoo.

Vastaava tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2000. Vuosituhannen alkuun verrattuna yläasteikäisten kouluttautumisen tavoitetaso on noussut, kun lukiolaisilla se taas on laskenut. Nykyiset yläastetta käyvät helsinkiläisnuoret suunnittelevat menevänsä yliopistoon useammin kuin lukiossa opiskelevat.

Tutkimuksesta keskustellaan verkossa

Tiedot selviävät tietokeskuksen viime keväällä tekemästä laajasta kyselytutkimuksesta, jonka tuloksia esitellään vuorovaikutteisilla sivuilla. Sivuilla tutkimuksen tekijöille voi esittää kysymyksiä tai antaa kommentteja. Myös aikaisemmat kysymykset on luettavissa tutkimuksen sivuilta.

Lisää aiheesta:
Tutkimusartikkeli: Nuorten koulutussuunnitelmat ja kuinka sitten käykään (pdf)
Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimuksen sivut
(22.03.2012 Helsingin kaupunki)
Helsinkiläispoikien usko omiin koulutaitoihin parantunut
Kuva: Pertti Nisonen / Helsingin kaupunki

Helsinkiläisnuoret arvioivat koulumenestyksensä paremmaksi kuin vuosituhannen alussa. Eniten on lisääntynyt poikien itsevarmuus. Koulussa viihdytään kuten ennenkin, mutta koulutyön kehittämiseen nuoret katsovat voivansa vaikuttaa selvästi aiempaa paremmin, kaupungin laajasta kyselytutkimuksesta selviää.

Koulunkäynnistä pitävien osuus 11–19-vuotiasta vastaajista oli viime keväällä täysin sama kuin reilut kymmenen vuotta sitten. Helsingin koululaisista 49 prosenttia piti koulunkäynnistä ja 36 prosenttia ei. Tulos ei vastaa yleistä mielikuvaa, jonka mukaan koulussa viihtyminen olisi ollut selvässä laskussa viime vuosina.

Nykynuoret arvioivat koulumenestystään paremmaksi kuin nuoret vuonna 2000. Eniten on lisääntynyt poikien itsevarmuus. Hyväksi tai kiitettäväksi oman koulumenestyksensä arvioi nyt kaksi kolmesta pojasta, kun osuus kymmenen vuotta sitten oli vain hieman yli puolet. Tytöistä lähes seitsemän kymmenestä piti menestystään vähintään hyvänä, missä oli nousua viitisen prosenttiyksikköä.

Selvää positiivista kehitystä on tapahtunut myös osallisuuden tunteessa. Kysymykseen siitä, otetaanko oppilaiden mielipiteet huomioon koulutyön kehittämisessä vastasi myönteisesti nyt lähes puolet vastaajista, kun viimeksi näin ajatteli vain reilu kolmannes. Eri mieltä oli enää alle joka viides. Kolmanneksen mielestä asiaan oli vaikea ottaa kantaa.

Tutkimuksesta keskustellaan verkossa

Tiedot selviävät tietokeskuksen viime keväällä tekemästä laajasta kyselytutkimuksesta, jonka tuloksia esitellään vuorovaikutteisilla sivuilla, joissa tutkimuksen tekijöille voi esittää kysymyksiä tai antaa kommentteja. Aikaisemmat kysymykset on luettavissa tutkimuksen sivuilta.

Lisää aiheesta:
Tutkimusartikkeli: Koulunkäynti on nuorten työtä (pdf)
Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimuksen sivut
(20.03.2012 Helsingin kaupunki)
Energiankulutus putosi puoleen ympäristökeskuksen uusissa tiloissa
Kuva: Rhinoceros / Helsingin kaupunki

Kaupungin ympäristökeskuksen uudet toimitilat Viikissä ovat Suomen energiatehokkaimmat. Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana energiankulutus on jo pudonnut puoleen entiseen verrattuna, ja talon sisäänajovaiheen jälkeen päästään noin 70 prosentin säästöön.

Energiatehokkuus oli tärkein suunnittelukriteeri koko rakennusprojektin ajan, toisin kuin julkisessa rakentamisessa yleensä. Ympäristöjohtaja Pekka Kansanen toivoo uuden toimitilarakennuksen toimivan mallitalona Helsingissä.

– Jos kaupunki toteuttaa tätä konseptia suuressa mittakaavassa jatkossa, puhutaan todella valtavista säästöistä Helsingin kaupungin budjetissa.

Energiatehokkuus saavutettiin rakentamisvaiheessa muun muassa siksi, että ympäristökeskus oli sekä talon investoija että tuleva vuokranmaksaja.

– Olemme saaneet suunnitella taloa vanhanaikaisesti yhdellä tiimillä eikä piirustuksia ole pompoteltu insinööriltä toiselle. Kun investoija on sama kuin vuokranmaksaja, tärkeimmäksi suunnittelukriteeriksi eivät muodostuneet alhaiset rakennuskustannukset vaan energiatehokkuus. Useimmiten asuin- ja toimitilarakentamisessa näin ei ole, ja siksi tämäntyylisiä ratkaisuja ei juurikaan ole nähty Suomessa, talon arkkitehti Kimmo Kuismanen kertoo.

Käytännössä energiatehokkaat ratkaisut tarkoittavat aurinkopaneeleja, kalliojäähdytystä, tuuliturbiineja ja tarpeenmukaista ilmastointia ja valaistusta. Valaistuksessa hyödynnetään automatiikan lisäksi runsaasti luonnonvaloa.

Lisää aiheesta
Ympäristökeskuksen sivuilla
(09.03.2012 Helsingin kaupunki)
Ympäristötutkimus suosittelee lumen mereenkaadon lopettamista
Kuva: Helsingin kaupunki

Lumen vastaanottopaikkojen pintamaan öljypitoisuudet kasvavat lumenkaadosta, kaupungin tutkimuksesta selviää. Sulamisvesien tiesuola sekä liikenteestä ja energiantuotannosta peräisin oleva typpi kuormittavat myös jonkin verran kaupunkipuroja ja ojia. Tutkimus suosittelee tulostensa perusteella muun muassa lumen mereenkaadosta luopumista.

Merkittävä osa lumen sisältämästä kiinteästä aineesta ja haitta-aineista, kuten raskasmetalleista, jää vastaanottopaikan maaperään ja purkuojan pohjasedimentteihin, ja vain osa kulkeutuu veden mukana kaupunkipuroihin ja ojiin. Kuormitusta tapahtuu lähinnä sulamiskauden alussa maalis–huhtikuussa.

Lumen mereen kaadon merkittävin ympäristövaikutus on roskaantuminen ja sen mahdollisesti aiheuttama ympäristön pilaantuminen. Lumen mukana vastaanottoalueille päätyy esimerkiksi käytöstä poistettua hiekoitussepeliä, muovi-, lasi- ja paperiroskaa, rakennus- ja puutarhajätettä sekä koiran ulosteita,

Tutkimuksen perusteella esitetään öljyn alkuperän selvittämistä, öljypitoisuuksien seurantaa Maununnevan vastaanottoalueella, roskaantumisen nykyistä parempaa hallintaa maavastaanottopaikoilla sekä merivastaanottopaikkojen korvaamista maavastaanottopaikoilla.

Kaupungin ympäristökeskus ja rakennusvirasto tutkivat viime vuonna lumenkaadon vaikutuksia maalla sijaitsevien lumen vastaanottopaikkojen ja niiden lähiympäristön maaperään, pintavesiin ja roskaisuuteen sekä arvioivat lumen mereen kaadon ympäristövaikutuksia.

Lisää aiheesta
Ympäristökeskuksen sivuilla
Lumen läjityksen ympäristövaikutukset Helsingissä (pdf)
(08.03.2012 Helsingin kaupunki)
Helsingin kraanavesi on puhdasta
Päijänteen vesi selkiytyy Vanhankaupungin puhdistamolla. Kuva: Seppo Laakso / Helsingin kaupunki

Helsingin talousveden laatu oli myös viime vuonna hyvä, kaupungin ympäristökeskuksen tutkimuksista selviää. Vesi täytti sosiaali- ja terveysministeriön laatuvaatimukset ja myös suositukset täyttyivät lähes kaikissa näytteissä.

Viime vuonna Helsingin talousvedestä otettiin 454 valvontanäytettä, joista 14:sta tehtiin laajoja analyyseja. Vesinäytteistä määritetään mikrobiologisia muuttujia, kuten bakteereja, ja kemiallisia muuttujia. Lisäksi seurataan veden aistinvaraista laatua eli makua, hajua, väriä ja sameutta.

Helsingin talousvesi tulee kaupunkiin tunnelia pitkin Päijänteeltä. Se puhdistetaan Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksissa. Keskimäärin Päijänteestä Helsinkiin virtaa 147-tuhatta kuutiometriä vettä vuorokaudessa.

Lisää aiheesta
Ympäristökeskuksen sivuilla
(07.03.2012 Helsingin kaupunki)
Helsinkiin valmistui viime vuonna yli 4000 asuntoa
Viime vuonna valmistuneiden asuntojen määrä osa-alueittain. Kuva: tietokeskus / Helsingin kaupunki

Asuinrakentaminen jatkui Helsingissä viime vuonna vilkkaana. Helsinkiin valmistui uusia asuntoja yhteensä 4 082. Näistä omistusasuntoja on 1 712 ja vuokra-asuntoja 1 847. Helsingin tavoitteena on saada kaupunkiin vuosittain keskimäärin viisituhatta uutta asuntoa, joista vuokra-asuntojen osuus olisi noin 40 prosenttia.

Valmistuneista asunnoista 1 767 oli valtion tuella rahoitettuja vuokra- ja asumisoikeusasuntoja joista suurin osa oli valtion korkotuella lainoitettuja vuokra-asuntoja.

Valmistuneista asunnoista yli puolet oli pieniä asuntoja eli yksiöitä ja kaksioita. Pienten asuntojen osuus (57 prosenttia) kasvoikin vuosina 2000–2009 valmistuneisiin asuntoihin nähden. Tuona aikana yksiöiden ja kaksioiden osuus oli 48 prosenttia.

Myös valmistuneiden asuntojen keskikoko on parina viime vuonna laskenut. Viime vuonna valmistuneiden asuntojen keskikoko oli vajaa 66 neliömetriä, kun vuosina 2000–2009 valmistuneiden asuntojen keskikoko oli noin 73 neliötä. Omistusasuntojen keskikoko oli viime vuonna noin 76 neliötä ja vuokra-asuntojen vajaat 55 neliötä.

Tiedot selviävät kaupungin tietokeskuksen julkaisusta Rakentaminen Helsingissä vuonna 2011 (pdf).
(03.03.2012 Helsingin kaupunki)
Helsinkiin valmistui viime vuonna yli 4000 asuntoa
Viime vuonna valmistuneiden asuntojen määrä osa-alueittain. Kuva: tietokeskus / Helsingin kaupunki

Asuinrakentaminen jatkui Helsingissä viime vuonna vilkkaana. Helsinkiin valmistui uusia asuntoja yhteensä 4 082. Näistä omistusasuntoja on 1 712 ja vuokra-asuntoja 1 847. Helsingin tavoitteena on saada kaupunkiin vuosittain keskimäärin viisituhatta uutta asuntoa, joista vuokra-asuntojen osuus olisi noin 40 prosenttia.

Valmistuneista asunnoista 1 767 oli valtion tuella rahoitettuja vuokra- ja asumisoikeusasuntoja joista suurin osa oli valtion korkotuella lainoitettuja vuokra-asuntoja.

Valmistuneista asunnoista yli puolet oli pieniä asuntoja eli yksiöitä ja kaksioita. Pienten asuntojen osuus (57 prosenttia) kasvoikin vuosina 2000–2009 valmistuneisiin asuntoihin nähden. Tuona aikana yksiöiden ja kaksioiden osuus oli 48 prosenttia.

Myös valmistuneiden asuntojen keskikoko on parina viime vuonna laskenut. Viime vuonna valmistuneiden asuntojen keskikoko oli vajaa 66 neliömetriä, kun vuosina 2000–2009 valmistuneiden asuntojen keskikoko oli noin 73 neliötä. Omistusasuntojen keskikoko oli viime vuonna noin 76 neliötä ja vuokra-asuntojen vajaat 55 neliötä.

Tiedot selviävät kaupungin tietokeskuksen julkaisusta Rakentaminen Helsingissä vuonna 2011 (pdf).

Helsingin tavoitteena on saada kaupunkiin vuosittain keskimäärin viisituhatta uutta asuntoa, joista vuokra-asuntojen osuus olisi noin 40 prosenttia.
(02.03.2012 Helsingin kaupunki)
Julkiset tilat tärkeitä nuorten kohtaamispaikkoja
Kampin ostoskeskus ja sen lähiympäristö on suosittu ajanviettopaikka 11–19-vuotiaiden helsinkiläisnuorten parissa. Kuva: Mikko Uro / Helsingin kaupunki

Neljä kymmenestä helsinkiläisnuoresta tapaa säännöllisesti kavereitaan keskustan julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. Tytöt viettävät vapaa-aikaansa keskustassa poikia selvästi useammin. Kaupat, tavaratalot ja ostoskeskukset kuuluvat 69 prosentin tytöistä ja 45 prosentin pojista vapaa-aikaan, kaupungin kyselytutkimuksesta selviää.

Puolijulkisten tilojen, kuten kauppakeskusten, yleistymisen myötä nuorten "hengailu" on keskittynyt kaupunkien keskustoissa muun muassa ostoskeskuksiin. Kyselytutkimuksen analysoinnissa käytettyjen tutkimusten mukaan hengailuun liittyy tarve olla muiden nuorten katseiden kohteena ja pyrkimys oman tilan haltuun ottamiseen, johon aikuisen kontrolli ei yllä.

Nuorten runsasta ajankäyttöä julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa selittää osittain se, että heillä on aikuisiin verrattuna hyvin vähän vaihtoehtoja tällaisen ajankäytön paikoiksi. Nuoret haastavatkin julkisen ja puolijulkisen tilan yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymiskoodeja käyttämällä tilaa vastoin sen suunniteltua tarkoitusta.

Helsingin keskustassa tällaisia tiloja ovat esimerkiksi Kampin ostoskeskus ja Sinebrychoffin puisto. Kaupunkitiloissa, joissa eri tilaa eri tavalla käyttävät ryhmät kohtaavat, muodostuu herkästi konflikteja. Toiminta vastoin yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymiskoodeja ja vastoin tilan suunniteltua toimintaa saa usein vastaansa erilaisia häätämisyrityksiä.

Esimerkiksi Sinebrychoffin puistosta nuoria on häädetty muualle kastelujärjestelmän avulla, jonka seurauksena häiriöksi katsottu nuorisojoukko on siirtynyt läheiseen Vanhan kirkon puistoon. Useat kunnat Suomessa ovat karkottaneet nuoria soittamalla klassista musiikkia paikoissa, joissa nuorten hengailua ei katsota hyvällä.

Lähes päivittäin vapaata oleskelua, eli hengailua, yksin tai kavereiden kanssa ilmoitti harrastavansa 48 prosenttia ja viikoittain 31 prosenttia kaupungin kyselyyn vastanneista 11–19-vuotiasta helsinkiläisnuorista.

Tutkimuksesta keskustellaan verkossa

Tiedot selviävät tietokeskuksen viime keväällä tekemästä laajasta kyselytutkimuksesta, jonka tuloksia esitellään vuorovaikutteisilla verkkosivuilla. Tutkimuksen tekijöille voi myös esittää kysymyksiä tai antaa kommentteja. Aikaisemmat kysymykset on luettavissa Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimuksen sivuilta.

Lisää aiheesta:
Tutkimusartikkeli: Kavereiden tapaamispaikat (pdf)
Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimuksen sivut
Kysy tutkimuksesta - tutkijat vastaavat
(29.02.2012 Helsingin kaupunki)
Joka kymmenes helsinkiläinen on korkeakouluopiskelija
Helsingin seudun korkeakouluopiskelijat oppilaitoksittain ja koulutuksen sijainnin mukaan. Kuva: tietokeskus

Helsingissä oli viime lukukauden puolivälissä yli 62 000 kotikunnaltaan helsinkiläistä korkeakouluopiskelijaa. Korkeakouluopiskelijat muodostivat 11 prosenttia helsinkiläisistä. Helsinkiläisistä 20–24-vuotiaista suomenkielisistä nuorista joka toinen, ruotsinkielisistä 72 prosenttia ja muunkielisistä 23 prosenttia osallistui korkeakoulutukseen.

Helsingissä opiskeli vuoden 2010 syksyllä 21 384 ammattikorkeakouluopiskelijaa ja 45 900 yliopisto-opiskelijaa. Helsingin seudulla opiskeli 35 prosenttia Suomen kaikista yliopisto-opiskelijoista ja neljännes ammattikorkeakouluopiskelijoista.

Opintotukea sai 50 prosenttia helsinkiläisistä yliopisto-opiskelijoista ja 64 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista. Eniten opintorahaa ja opintotuen asumislisää saivat 20–24-vuotiaat opiskelijat.

Helsingissä asuvista yliopisto-opiskelijoista 22 prosentilla oli opintovelkaa. Ammattikorkeakouluopiskelijoista opintovelallisia oli 30 prosenttia. Helsinkiläisillä yliopisto-opiskelijoilla on isoimmat keskimääräiset opintovelat verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, ammattikorkeakouluopiskelijoilla taas hyvin samansuuruiset.

Tiedot selviävät kaupungin tietokeskuksen julkaisusta Korkeakoulutus Helsingissä (pdf).
(29.02.2012 Helsingin kaupunki)
Puunpoltosta neljännes talven pienhiukkaspäästöistä
Pientaloalueilla osuus voi nousta 60 prosenttiin. Kuva: Olli Turunen / Helsingin kaupunki

Puunpoltto aiheuttaa pääkaupunkiseudulla talvikaudella 20–30 prosenttia alueen pienhiukkaspäästöistä. Pientaloalueilla osuus on kuitenkin huomattavasti suurempi, eli jopa 60 prosenttia kokonaismäärästä. Tulos käy ilmi Ilmatieteen laitoksen, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ja Itä-Suomen yliopiston yhteistutkimuksesta.

Tutkimus perustuu kuudella mittauspaikalla ympäri pääkaupunkiseutua vuosien 2005–2009 aikana tehtyihin ilmanlaatumittauksiin.

– Tutkimuksen tulokset korostavat, että puun pienpoltto on lämmityskaudella keskeinen pienhiukkasten lähde paikallisen liikenteen ja ilmansaasteiden kaukokulkeutumisen ohella. Varsinkin tiiviisti asutuilla pientaloalueilla puunpoltosta aiheutuvia hiukkaspäästöjä olisi pyrittävä vähentämään, sillä niiden tiedetään aiheuttavan sekä terveys- että viihtyisyyshaittoja, tutkija Karri Saarnio Ilmatieteen laitokselta toteaa.

Puunpolton haittoja voidaan vähentää kiinnittämällä huomiota polttotapoihin sekä tulisijojen ominaisuuksiin. Modernit laitteet, kuten pellettikattilat, polttavat puuaineksen tehokkaammin kuin monet perinteiset takat ja saunakiukaat, joissa palaminen on epätäydellisempää.Myös puhdas ja sopivan kuiva puuaines synnyttää vähemmän päästöjä.

Lisää aiheesta
HSY:n sivuilla
(24.02.2012 Helsingin kaupunki)
Asuntojen hinnat nousivat vuodessa kaksi prosenttia
Asuntojen kalleusalueet kartalla. Kuva: tietokeskus

Asuntojen hinnat Helsingissä olivat viime vuoden lopulla kaksi prosenttia vuoden takaista korkeammalla tasolla. Kaupungin kaikkien asuntojen keskihinta oli noin 3680 euroa neliöltä. Kalleimman ja halvimman asuinalueen hintaero oli yli kaksinkertainen.

Keskihinnat vaihtelevat suuresti kalleusalueiden (kuvassa, 1–4) mukaan. Kalleimmalla asuinalueella eli postialueilla Helsinki 10–18 keskineliöhinta oli viime vuoden lopulla noin 5 650 euroa. Kalleusalueella II (kuvassa keltaisella) neliöhinta oli 4 020 euroa ja alueella III (vaaleanvihreä) 3 180 euroa. Itäisessä Helsingissä (tummanvihreä) keskineliöhinta oli noin 2650 euroa.

Keskihinta Helsingin kerrostaloasunnoissa oli noin 3810 euroa neliöltä ja rivitaloasunnoissa vajaat 3250 euroa neliötä kohden.

Vuoden 1983 tasoon suhteutettuna (vuosi 1983 = 100) hinnat ovat kehittyneet vuoden 2000 reilun kolmanneksen noususta (136) vuoden 2005 (167) kautta noin kaksinkertaisiksi (203) vuonna 2011. Toisin sanoen asuntojen reaalihinnat ovat kaksinkertaistuneet vajaassa kolmessa vuosikymmenessä ja nousseet hieman alle puolella vuosituhannen alusta.

Tiedot selviävät kaupungin tietokeskuksen julkaisusta Asuntojen hinnat Helsingissä loka–joulukuussa 2011 (pdf).
(22.02.2012 Helsingin kaupunki)
Yhdeksän kymmenestä nuoresta yli tunnin ruudun äärellä
Myös älypuhelimet kilpailevat nuorten ruutuajasta. Kuva: Tina Nuto / Helsingin kaupunki

Yli 90 prosenttia helsinkiläisnuorista viettää päivittäin yli tunnin videopelien, television, internetin ja sosiaalisen median parissa. Yli kaksi tuntia ruudun äärellä käytti joka toinen 11–19-vuotias, kaupungin tietokeskuksen tutkimuksesta selviää.

Ruutuaika lisääntyy voimakkaasti iän myötä 14 ikävuoteen saakka. Sen jälkeen lähes kaikki viettävät ruudun ääressä kahdesta yli neljään tuntiin. Keskimääräinen yli kahden tunnin ruutuaika on siis yleistä kaikille – myös paljon liikuntaa, lukemista tai luovia harrasteita harrastaville. Tytöillä ruutuaika lyhenee lukioon siirryttäessä.

Pelaaminen kehittää englannin taitoa – korkea ruutuaika vie yöunia

Runsas ruutuaika – noin 16 prosenttia nuorista vietti yli neljä tuntia ruudun äärellä – lyhentää yöunia. Pitkän ruutuajan ja arkena nukuttujen yöunien välinen korrelaatio oli huomattava. Pitkään ruudun äärellä viettäneistä noin neljännes nukkui vain 5–6 tuntia yössä, kun muiden kohdalla osuus oli noin kymmenes.

Koulumenestyksen ja pitkän ruutuajan välillä oli myös vahva tilastollinen korrelaatio. Tunnista kahteen ruudun äärellä viettävistä 74 prosentilla koulumenestys oli kiitettävä tai hyvä. Yli neljän tunnin ruutuajan oppilaista vastaava koulumenestys oli vajaalla puolella (49 prosenttia). Syy-seuraussuhteiden suuntaa ei kuitenkaan voi päätellä tutkimusaineistosta.

Korkealla ruutuajalla on kiistattomia positiivisia vaikutuksia. Selityksenä tälle ovat verkkoselailu ja tietokonepelit, jotka kehittävät huomaamattomasti kielitaitoa. Helsingin yliopistossa marraskuussa valmistuneen pro gradu -työn mukaan lukiolaisten englannin arvosana on sitä parempi mitä enemmän tietokone- ja konsolipelejä on pelattu. Yli 15 tuntia viikossa pelaavilla lukiolaisilla kurssinumeron keskiarvo oli 8,79.

Tutkimuksesta keskustellaan verkossa

Tiedot selviävät tietokeskuksen keväällä tekemästä laajasta kyselytutkimuksesta, jonka tuloksia esitellään uusilla vuorovaikutteisilla verkkosivuilla.

Tutkimuksen tekijöille voi myös esittää kysymyksiä tai antaa kommentteja. Aikaisemmat kysymykset on luettavissa Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimuksen sivuilta.

Lisää aiheesta:
Tutkimusartikkeli: Nuorten aika kuluu ruudun ääressä
Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimuksen sivut
Kysy tutkimuksesta - tutkijat vastaavat
(17.02.2012 Helsingin kaupunki)
Helsingissä yhtä paljon omistus- ja vuokra-asuntoja
Omistusasuntojen osuus asuntokannasta alueittain vuoden 2010 lopulla. Kuva: tietokeskus

Omistus- ja vuokra-asuntoja on kumpiakin 45 prosenttia Helsingin asuntokannasta. Asumismuodoista yksiöt ja kaksiot ovat yleisiä: kaksioita on 36 prosenttia ja yksiöitä 23 prosenttia asunnoista. Helsingin noin 304 000 asuntokunnan käytössä on keskimäärin 34 asuinneliötä henkilöä kohti, tietokeskuksen vuoden 2010 tietoihin perustuvasta katsauksesta selviää.

Suhteellisesti eniten yksiöitä ja kaksioita on Keskisessä suurpiirissä, 80 prosenttia asunnoista, ja suhteellisesti vähiten pientalovaltaisessa Pohjoisessa suurpiirissä, 40 prosenttia asunnoista. Keskisessä suurpiirissä on keskiarvoa enemmän vuokra-asuntoja, 52 prosenttia asunnoista. Pohjoisessa suurpiirissä taas on enemmän omistusasuntoja, 59 prosenttia asunnoista.

Vaikka kerrostalovaltaisilla alueilla asuminen on yleensä ahtaampaa, asuttiin Kaivopuistossa väljimmin. Siellä asuntokunnalla oli käytössään keskimäärin reilu 62 neliötä henkilöä kohti. Viikin tiedepuistossa asuttiin ahtaimmin, henkilöä kohti oli käytössä keskimäärin vajaa 26 neliötä.

Tiedot selviävät tietokeskuksen julkaisusta Asuminen alueittain Helsingissä 2010 (pdf).

Lisää aiheesta
Tietokeskuksen sivuilla
(17.02.2012 Helsingin kaupunki)
Helsinkiläisnuoret paheksuvat tupakointia
Kuva ajalta jolloin nuoret vielä tupakoivat. Kuva: Nuorisoasiainkeskuksen viestinnän kuva-arkisto.

Helsinkiläisnuorten suhtautuminen päihteisiin on tiukentunut kymmenessä vuodessa. Kielteisimmin suhtaudutaan tupakointiin. Helsingin kaupungin tietokeskuksen 11–19-vuotiaille tekemässä kyselytutkimuksessa selvitettiin nuorten asennoitumista päihteiden käyttöön.

Alkoholin humalakäyttö on Helsingin nuorten mielestä hyväksyttävämpää kuin tupakointi.

Vähiten kielteisesti suhtauduttiin humalajuomiseen, tupakointiin hieman tiukemmin ja mietojen huumeiden käyttöön kielteisimmin.

Oman ikäisten päihteiden käyttöä nuoret paheksuivat eniten. Aikuisten nautintoaineiden käyttöä nuoret useimmiten pitivät ihmisten omana asiana. Sen sijaan huumeita vastustettiin useammin kuin oltiin sitä mieltä, että ne ovat ”jokaisen oma asia”.

Tutkimusaineisto koostuu peruskoulun 5.−9. luokkalaisten ja lukion 1. ja 2. vuositason oppilaiden, eli iältään 11−19-vuotiaiden vastauksista 42 koulusta eri puolelta Helsinkiä.

Tutkimuksesta keskustellaan verkossa

Tiedot selviävät tietokeskuksen keväällä tekemästä laajasta kyselytutkimuksesta, jonka tuloksia esitellään uusilla vuorovaikutteisilla verkkosivuilla.

Tutkimuksen tekijöille voi myös esittää kysymyksiä tai antaa kommentteja. Aikaisemmat kysymykset on luettavissa Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimuksen sivuilta.

Lisää aiheesta:

Tutkimusartikkeli: Suhtautuminen päihteisiin on tiukentunut
Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimuksen sivut
Kysy tutkimuksesta - tutkijat vastaavat
(09.02.2012 Helsingin kaupunki)
Helsingin työllisyysaste polki paikallaan
Kaaviossa on kuvattu työllisten määrän muutosta vuoden takaisesta. Helsingissä (sininen) kasvua oli vajaa prosentti. Kuva: tietokeskus

Helsingin työllisyysaste pysytteli loka–joulukuussa samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, 73,6 prosentissa. Myös työttömyysaste säilyi ennallaan, ollen Tilastokeskuksen laskentatavalla vuoden lopussa 6,6 prosenttia.

Joulukuussa työttömänä oli kaikkiaan 23 793 helsinkiläistä. Pitkäaikaistyöttömien määrä aleni vuoden takaisesta kuusi prosenttia. Vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli Helsingissä vuoden lopulla 5 136.

Helsingin työpaikkojen määrä kasvoi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä reilut kaksi prosenttia. Keskimäärin työpaikkoja oli viime vuonna saman verran kuin edellisenäkin vuonna. Helsinkiläiset tekemät työtunnit lisääntyivät kuitenkin kaksi prosenttia vuoden takaisesta.

Kaupungin tietokeskuksen katsauksen suuntaa-antavat työllisyystiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen.

Lisää aiheesta
Työllisyys ja työttömyys Helsingissä 4. vuosineljänneksellä 2011 (pdf)
(08.02.2012 Helsingin kaupunki)
Helsingin paikkatiedon saa kätevästi yhdestä paikasta
Maaperäkartasta näkee kuinka suuri osuus kantakaupungista lepää täyttömaalla.

Helsingin paikkatietohakemisto on uudistunut. Kaupungin ylläpitämät kartalle sidotut tietoaineistot ja -palvelut yhteen paikkaan kokoavan hakemiston kautta selviää esimerkiksi mistä voi saada lähialueensa melukartan tai tarkastella sen voimassaolevaa asemakaavaa. Paikkatietohakemisto listaa myös dataa hyödyntävät julkiset verkkopalvelut.

Paikkatietohakemistosta selviää muun muassa kaupungin ylläpitämien eri aineistojen luonne ja käyttötarkoitus, julkinen saatavuus, ylläpitäjä sekä maksullisuus.

Paikkatietohakemistoon kerättävät metatiedot on uudistuksessa päivitetty ottamaan huomioon EU:n sekä Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan suositukset ja vaatimukset tiedon järjestämiselle. Uudistus antaa virastoille ja laitoksille mahdollisuuden ylläpitää hallinoimiaan aineistoja koskevaa tietoa suoraan, jolloin tietojen ajantasaisuus paranee.

Lisää aiheesta
Helsingin paikkatietohakemisto
(08.02.2012 Helsingin kaupunki)
Palvelujen tarve muuttaa kuvaa tehokkaista kunnista
Helsingin kustannukset useimpien keskeisten palvelujen tuottamisessa ovat koko 2000-luvun olleet suuremmat kuin muilla suurilla kaupungeilla. Ero suurten kaupunkien keskiarvoon on kuitenkin supistunut. Kun palveluntarpeen erot kuntien välillä lasketaan mukaan, muuttuu kuva siitä mitkä kunnat tuottavat palvelunsa tehokkaimmin, kaupungin tietokeskuksen tutkimuksesta selviää.

Kuntien lukujen vertailukelpoisuus on heikentynyt organisaatioiden erilaistuessa, eikä palvelujen kustannuksia voi vertailla pelkästään Tilastokeskuksen kokoamien tilastojen avulla. Vertailua ovat vaikeuttaneet myös kuntarakenteen muutokset kuntaliitosten seurauksena.

Erityisesti sosiaali- ja terveystoimen kustannusten vertailu jää keskeneräiseksi, mikäli sivuutetaan huomiot palvelutarpeista. Esimerkiksi Espoon ja Vantaan sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat asukaslukuun suhteutettuna tilaston mukaan selvästi maan keskitasoa pienemmät. Kun palvelutarve otetaan huomioon, ovat ne koko maan keskitasoa suuremmat. Helsinki sijoittuu kustannusten kärkeen myös palvelutarpeen huomioonottaen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen palvelutarvekertoimessa huomioidaan kuntalaisten palvelujen tarpeeseen vaikuttavat tekijät, kuten ikärakenne ja sairastavuus. Esimerkiksi Espoossa vähän sairastava ja nuori väestö laskee bruttomääräisiä terveysmenoja selvästi.

Asuminen kalleinta Turussa, halvinta Oulussa

Vertailukelpoisimmat asumisen kustannustiedot löytyvät Suomen Kiinteistöliitosta, joka on koonnut niin sanotun indeksitalon kustannustiedot vuosittain. Kun tarkastellaan kaikkia maksuja ja kiinteistöveroja, kalleimmaksi suurista kaupungeista osoittautuu Turku ja halvimmaksi Oulu.

Asumiskustannukset ovat kehittyneet 2000-luvulla hyvin eri tahtiin. Kun kunnallisten liikelaitosten ja yhtiöiden tuottovaatimuksia on korotettu, ne ovat joutuneet korottamaan myös asumiseen liittyviä maksujaan.

Lisää aiheesta
Heikki Helin: Suuruuden ekonomiaa? Suurten kaupunkien palvelukustannukset 2010 (pdf)
(03.02.2012 Helsingin kaupunki)
Maailmanlaajuisesta avoimen datan ohjelmasta suosituksia Helsingille
Ainoana pohjoismaisena kaupunkina IBM:n maailmanlaajuiseen Smarter Cities Challenge -ohjelmaan valittu Helsinki on vastaanottanut kansainvälisen työryhmän laatiman raportin. Asiantuntijaryhmä keräsi tietoa kaupungista löytyvästä avoimesta datasta ja laati suositukset tiedon yhdistämis- ja visualisointimahdollisuuksista.

Raportin suositukset Helsingille ovat seuraavat:

"Avoimen datan yhteisön tukemisen jatkaminen ja laajentaminen. Helsingin kaupungin avoimen datan teknistä ja koulutuksellista tukea on syytä parantaa, sillä se edistää kaupungin hallinnon ulkopuolelle muodostuvan ekosysteemin kasvua. Tähän suositellaan muun muassa käyttäjäkeskeisen ja osallistumiseen perustuvan suunnittelun tukemista.

Kolmen avoimen datan kehittämisen osallistumismallien välisen tasapainon hallinta. Kaupungilla on monia keinoja, joilla se voi suoraan ja epäsuorasti vaikuttaa avoimen datan palveluiden omistajuuden ja kustannusten tasapainoon. Näitä keinoja tulisi käyttää osana avoimen datan strategiaa, jotta ekosysteemistä on hyötyä kaikille, kaupunki mukaan lukien. Muiden kaupunkien avoimen datan toimintamalleja tulisi seurata tiiviisti parhaiden käytäntöjen käyttöönottamiseksi ja oppimisen nopeuttamiseksi.

Palautemekanismien suunnittelu avoimen datan ekosysteemin kehityksen tukemiseen. Ekosysteemin kehittyessä tarvitaan palautemekanismeja, joilla mitataan avoimen datan hyötyjä ja arvoa käyttäjilleen. Tietosisältöjen omistajien ja julkaisijoiden sekä palvelujen omistajien palautejärjestelmät tarvitaan ensin.

Sosiaalisen visualisoinnin verkkosivuston, alustan ja sovellusrajapinnan luominen. Datan muuttamista tiedoksi, tiedon muuttamista toiminnaksi ja lopulta demokraattisen muutoksen aikaansaamista voidaan helpottaa hyvin suunnitelluilla visualisoinneilla ja mahdollisuudella keskustella näistä visualisoinneista. Tämän mahdollisuuden laajentamiseksi on tärkeää, että kaupunkilaiset voivat ilman erityisosaamista tuottaa visualisointeja ja keskustella niistä.

Helsinki Region Infoshare -ohjelman kehittämisen jatkaminen. HRI-projekti on toiminut erinomaisesti Helsingin avoimen datan strategian keskipisteenä. Avoimen tiedon käytön kiihdyttämiseksi tietopalvelun kehittämistä tulisi jatkaa lisäämällä uusia tietolähteitä, myös kolmannen osapuolen tietoja sekä ei-rakenteellista tietoa.

Avoin data kaupungin sisäisen muutoksen moottorina. Avoimen datan avulla on mahdollista vauhdittaa toiminnan muutoksia yli organisaatiorajojen."

Raportti sisältämien suosituksien lisäksi se tarjoaa myös esimerkkeinä toimivia julkisen datan visualisointeja. Yhdessä näistä yhdistetään kaupungin lumitilanteen seuranta ja kaupunkilaisten tekemät ilmoitukset huollettavista katuosuuksista.

Visualisointien tarkoitus ei ole tuottaa vain kuvia, vaan luoda esimerkkejä siitä, kuinka tavalliset ihmiset voivat ymmärtää sekä käsitellä näkemäänsä tietoa ja toimia sen mukaan. Visualisointi voi parhaimmillaan edesauttaa myös kansalaiskeskustelua, kun asiayhteyttä voidaan valottaa siihen liittyvän kuvan avulla.

– Yhteinen työskentelyjakso sujui erinomaisessa hengessä. Tiedon avoimuus ja käytettävyys on keskeinen linjaus kaupungin toiminnassa. Haluamme olla tässä edelläkävijöitä, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kommentoi.

Hanke on osa Helsingin designpääkaupunkivuotta.

Lisää aiheesta
Talous- ja suunnittelukeskuksen sivuilla
Raportti pdf-muodossa
(28.01.2012 Helsingin kaupunki)
Pizzerioiden täytteiden laadussa parannettavaa
Helsingin pizzerioiden käyttämien raaka-aineiden hygieenisessä laadussa on runsaasti parannettavaa, kaupungin ympäristökeskuksen tutkimuksesta selivää. Peräti joka viides näyte oli laadultaan huono. Korjattavaa löytyi myös säilytyslämpötiloista ja vetolaatikostojen puhtaudesta.

Ympäristökeskus tutki helsinkiläisten pizzerioiden kylmävetolaatikostoissa säilytettävien pizzatäytteiden mikrobiologista laatua toissa vuonna. Näytteitä otettiin yhteensä 194. Kaikista tutkituista näytteistä hygieeniseltä laadultaan hyviä oli 71 prosenttia näytteistä, välttäviä yhdeksän prosenttia ja huonoja 20 prosenttia.

Viidennessä lihasta listeriaa

Kypsän lihan näytteistä laadultaan huonoja oli peräti 24 prosenttia. Huono hygieeninen laatu aiheutui suurimmalta osin korkeasta ilmavälitteisten mikrobien määrästä. Joka viidennessä kypsänlihan näytteessä todettiin listeriaa.

Kasvisnäytteistä huonoja oli 23 prosenttia. Niiden huono laatu johtui suurimmaksi osaksi suuresta hiivojen määrästä. Merenelävistä otetuista näytteistä hygieeniseltä laadultaan huonoja oli seitsemän prosenttia. Kaikki huonot tulokset johtuivat korkeista aerobisten mikrobien määristä.

Elintarvikkeiden lämpötilaylitykset selittävät osan huonoista tuloksista. Lämpötilaylityksiä oli 41 prosentissa näytteistä. Kuuma kesä selittää osan ylityksistä. Kylmävetolaatikoista kolmannes arvioitiin likaisiksi.

Uunikuumennus tappaa bakteereita

Tutkitut elintarvikkeet kuumennetaan pizzauunissa ennen syömistä, joten suurin osa bakteereista tuhoutuu kuumennuksen aikana. Ruokamyrkytyksen riski kasvaa, jos samoja raaka-aineita käytetään salaattien tai muiden sellaisenaan syötävien elintarvikkeiden koostamiseen, jolloin raaka-aineita ei kuumenneta.

Tänä vuonna tarkastuksia ja näytteenottoa tullaan kohdentamaan kohteisiin, joista saatiin huonoja tuloksia.

Lisää aiheesta
Ravintoloiden pizzatäytteiden mikrobiologinen laatu Helsingissä vuonna 2010 (pdf)
(25.01.2012 Helsingin kaupunki)
Kulttuuriala keskittynyt voimaakkaasti Helsinkiin
Kulttuurialan yritystoiminta on hyvin voimakkaasti keskittynyt Helsinkiin ja Helsingin seudulle. Vuonna 2009 koko maan kulttuurialan henkilöstöstä noin 38 prosenttia työskenteli Helsingissä. Helsingin kulttuurialalla työskenteli 27 100 henkilöä.

Muun Helsingin seudun kuntien osuus maan kulttuurialasta on jo selvästi Helsinkiä vähäisempi, mutta koko Helsingin seutu, Helsinki mukaan lukien, muodostaa yli puolet maan kulttuurialan yritystoiminnasta eli 51 prosenttia henkilöstöstä ja 67 prosenttia liikevaihdosta.

Helsingin kaikista yrityksistä kulttuurialan osuus henkilöstöstä oli vajaa 12 prosenttia. Muualla Helsingin seudulla ja muualla Suomessa osuudet olivat huomattavasti pienemmät ja kulttuurialan osuudeksi koko maan yritysten henkilöstöstä muodostui viisi prosenttia.

Tiedot selviävät Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisusta Kulttuurialan yritysten henkilöstö ja talous Helsingissä 2007-2009 (pdf).
(20.01.2012 Helsingin kaupunki)
Tulvat ilmastonmuutoksen vakavin uhka Helsingille
Kuva: Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Tulvat ovat ilmastonmuutoksen vakavin uhka Helsingille. Asia selviää kaupungin tekemästä selvityksestä, joka tarkastelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia infrastruktuuriin, ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen.

Suurien investointi- ja korjauskulujen sekä pitkän käyttöiän takia rakennuksia ja muuta infrastruktuuria voidaan pitää Helsingin kaupungin ensisijaisena suojauskohteena ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Sopeutumiseen tarvitaan kaupungin sisäistä sekä kaupungin, asukkaiden ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Helsingin tavoitteena on ilmastonkestävä kaupunkirakenne.

Kaupungin kannalta merkittävimpiä kustannuksia ovat hulevesijärjestelmien vaatimien viheralueiden rakentaminen sekä tieverkoston suunnittelu ja ylläpito. Kustannustehokkaampaa on käyttää hyväksi viheralueverkostoa, kaupunkipuita ja viherrakenteita hulevesien imeyttämisessä kuin rakentaa uutta putkiverkostoa, selvityksessä todetaan.

Hulevesi on rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä.

Lisää aiheesta
Ympäristökeskuksen sivuilla
Keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen Helsingin kaupungissa -selvitys (pdf)
(19.01.2012 Helsingin kaupunki)
Nuoret viettävät paljon aikaa yhdessä verkosta huolimatta
Kuva: Seppo Laakso / Helsingin kaupunki

Nuoret helsinkiläiset viettävät edelleen runsaasti aikaa kavereita kasvotusten tapaamalla. Väitteet siitä, että yhteydenpito verkossa olisi korvannut varsinaisen yhdessäoloajan kumoutuvat kaupungin viime keväänä tekemässä kyselytutkimuksessa.

Viime vuoden laajaan kyselyyn vastanneista lähes 84 prosenttia näki kavereitaan päivittäin koulun jälkeen yli tunnin ajan, kun kymmenen vuotta aiemmin määrä oli reilu 88 prosenttia. Edellinen vastaava 11–19-vuotiaiden nuorten ajankäyttötutkimus tehtiin vuonna 2000.

Nuorten kasvotusten viettämässä ajassa oli pieni tipahdus, joka selittynee juuri kavereiden kanssa verkossa vietetyllä ajalla. Suurin notkahdus oli yli neljä tuntia päivässä kavereiden kanssa viettävien osuudessa, joka tippui noin 34:stä 25:en prosenttiin vastaajista. Sähköiseen yhteydenpitoon yli tunnin käytti noin puolet nuorista.

Myös yhdessäolo perheen kanssa on pysynyt kutakuinkin muuttumattomana kymmenen vuoden takaisesta. Yli tunnin perheen kanssa päivittäin vietti nyt 73 prosenttia 11–19-vuotiaista helsinkiläisistä, kun vuonna 2000 määrä oli vajaa 72 prosenttia. Perheensä kanssa lainkaan aikaa ei viettänyt vajaa kolme prosenttia vastaajista.

Tutkimusraportissa tarkastellaan myös nuorten kulttuuriharrastuksia, kuten musiikin kuuntelua sekä elokuvissa ja konserteissa käymistä.

Tutkimuksesta keskustellaan verkossa

Tiedot selviävät tietokeskuksen viime keväänä tekemästä tutkimuksesta, jonka tuloksia esitellään vuorovaikutteisilla verkkosivuilla. Sivuilla käyttäjillä on mahdollisuus keskustella tutkijoiden kanssa ja kommentoida tekstejä. Lisää artikkeleja ilmestyy sivuille viikon välein.

Lisää aiheesta
Tutkimusartikkeli: Lähes kaikki nuoret kuuntelevat musiikkia (pdf)
Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimuksen sivut
(18.01.2012 Helsingin kaupunki)
Matkustajat yhä tyytyväisimpiä metroon ja ratikkaan
Metro oli totutusti pidetyin matkustusmuoto. Kuva: Kimmo Brandt / Helsingin kaupunki

Metro ja raitiovaunu pärjäsivät jälleen hyvin joukkoliikenteen asiakastyytyväisyyskyselyssä. Metro sai matkustajilta parhaan yleisarvosanan, 4,11 ja ratikat olivat heti perässä yleisarvosanalla 4,10, kun paras arvosana oli viisi. HSL teki kyselyn joukkoliikennevälineissä viime kesänä.

Bussien matkustajat antoivat liikennevälineelle yleisarvosanan 4,03 ja VR:n lähiliikenteen matkustajat arvosanan 3,86. Koko Helsingin seudun liikenteen joukkoliikenne sai keskiarvona arvosanan 4,03.

Kaikista matkustajista 85 prosenttia antoi hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Tyytyväisten matkustajien osuus on suurin metroliikenteessä (93 prosenttia) ja pienin VR:n lähiliikenteessä (78 prosenttia). Tyytymättömien osuudet ovat kaikissa matkustusmuodoissa pienet. Suhteellisesti eniten tyytymättömyyttä on raitiovaunuliikenteessä.

Joukkoliikenteen laatua mitataan useilla yksittäisillä laatutekijöillä, kuten matkustusväljyydellä, matkanteon ja vaihtamisen sujuvuudella, matkustusturvallisuudella ja informaation saatavuudella.

Lisää aiheesta
Tutkimustulokset HSL:n sivuilla (pdf)
(23.12.2011 Helsingin kaupunki)

Ehdota uutista

Uutisia

Helsinki.fi-oikopolkuja

Kaikki uutiset

Tapahtumia

Palvelun tuottavat