Maailmankylänä Helsinki
Helsingin yliopisto on tieteen ja yritystoiminnan kehittymisen ja sitä myötä elinvoimaisen kaupungin lippulaiva.
Elinvoimaisen metropolin merkki on useimmiten toimiva korkeakoulu. Näin myös pääkaupunkiseudulla: sivistyksen ja huippututkimuksen lisäksi Helsingin yliopisto on merkittävä tekijä alueen yritystoiminnan kehittämisessä.
- Menestyäkseen kansainvälisesti kaupungin on oltava tietoinen omista mahdollisuuksistaan ja kehityskyvystään, Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Eero Holstila toteaa.
Holstila uskoo, että Helsingin metropolialueella on kaikki eväät nousta maailmanluokan keskittymäksi kaupungin lanseeraaman "Yhdessä huipulle" -strategian mukaisesti. Tieteen ja yritystoiminnan kehittymisen ja sitä myötä elinvoimaisen kaupungin lippulaivana hän pitää Helsingin yliopistoa.
- Osan kansainvälisestä vetovoimastamme tulee jatkossa perustua ulkomaisiin opiskelijoihin, jotka integroituvat vahvasti opiskelupaikkakunnilleen.
Monipuolisen perustutkimuksen lisäksi tarvitaan vahvaa panostusta huippututkimukseen, joka sekin edellyttää kansainvälistä vuorovaikutusta. Samoilla linjoilla on Helsingin yliopiston vararehtori Marja Makarow.
- Yhteistyö esimerkiksi eurooppalaisten tutkimusyliopistojen liiton LERU:n sisällä on äärimmäisen tärkeää.
Helsingin yliopisto onkin lähtenyt luomaan yhteisiä, kansainvälisiä tohtorikoulutusohjelmia sekä yhteistutkintoja eurooppalaisten huippuyliopistojen kanssa. Kesäkuussa 2006 allekirjoitettiin sopimus biolääketieteen tohtorikoulutusohjelmasta ruotsalaisen Karoliinisen instituutin kanssa.
Makarow tiedostaa hyvin akateemisten juhlapuheiden ja ruohonjuuritason välisen eron. Eri yliopistojen harjoittamat toimintamallit ja byrokratia tekevät yhteistoiminnan kompleksiseksi - mutteivät suinkaan mahdottomaksi.
- Siinä onnistutaan, jos tahtotila löytyy. Sama toimii myös yrityspuolella: pk-sektorille on saatava enemmän tietoa yliopiston kyvystä ratkaista heidän toimintaansa liittyviä ongelmia.
Jos Suomen viimeisin nousu perustui Nokiaan ja tietotekniikan osaamiseen, jatkossa on kehitettävä myös muita aloja. Tässä Holstila puhuu sattuman tartuntapinnoista ja ideoiden pohjana olevasta face to face -mallista.
- Teknologiakeskusten rinnalla on tärkeää miettiä, miten yliopiston kampusalueet limittyvät muuhun kaupunkiin. Kaupungin taas on kehitettävä omaa infrastruktuuriaan, jolloin se voi olla partnerina yliopistojen ja yritysten välissä. Etenkin pk-sektorilla tarvitaan uusia keinoja, jotta rahoitusinstrumentit saadaan kuntoon.
Linkit:
Teksti: Kai Maksimainen
Kuva: Veikko Somerpuro
Helsingin yliopisto
