Helsingin yliopiston tiedeuutinen
Sameus vie hauet
Suomenlahden ulkosaariston haukikannat ovat romahtaneet murto-osaan siitä, mitä ne olivat 1900-luvun alkupuoliskolla.
Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoilla on ollut käytössään harvinaislaatuinen aineisto, josta haukien menestystä voi seurata.
Raaseporin Nothamnin saaristossa on yksityinen luonnonsuojelualue. Alueen asukkaat saavat kalastaa virvelillä, mutta sillä ehdolla, että he pitävät kirjaa sekä saaliista että kalastukseen käytetystä ajasta.
Vuosina 1939-2007 kerätystä aineistosta näkyy selvästi, että saaliit pienenivät kolmessa portaassa: 1960-luvulla, 1980-luvulla ja viimeksi 1990-luvulla. Nyt haukisaaliit ovat vain 3-4 prosenttia siitä mitä jakson alussa.
- Arvokalakantojen pienentymisestä on syytetty merimetsoja, mutta tässä nähdään että kantojen pieneneminen alkoi jo ennen kuin merimetso yleistyi, Tvärminnen aseman uusi johtaja Marko Reinikainen sanoo.
Haukien vähenemisen suurin yksittäinen selitys on rehevöityminen.
Maatalouden typpi- ja fosforipäästöt ovat rehevöittäneet merta. Veden sameneminen on tuhoisaa paljon valoa tarvitsevalle rakkolevälle, jota löytyi ennen kymmenestäkin metristä, mutta nyt sitä kasvaa vain muutaman metrin syvyyteen asti.
Hauki kutee juuri rakkoleväesiintymiin. Levä tarjoaa hauen poikasille suojaa pedoilta, ja sen lomasta hauen poikaset löytävät pieneliöitä ravinnokseen.
- Tilannetta voi verrata kuivan maan eläimeen, joka on riippuvainen metsästä. Jos metsäala pienenee murto-osaan, eläimille käy huonosti, Reinikainen sanoo.
Tiede ja tutkimus Helsingin yliopiston verkkosivuilla
eksti Antti Kivimäki
kuva 123rtf
